Qeqqata Kommuniani UNESCOmut nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassanut allattorsimaffimmi

Ukiuni arlalinni piareersaasiortoqareerluni, Qeqqata Kommunia Namminersorlutillu Oqartussat suliamut ilisimasalinnik suleqateqarlutik UNESCO-p Nunarsuarmioqatigiinut kingornussassaannut allattorsimaffimmut ilanngunneqarnissaat anguaat.
Facebook UNESCO

Aasivissuit - Nipisat 

Nunaminertaq UNESCO-p Nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassaattut allattorsimaffianut ilanngunneqartoq kulturikkut nunataavoq asseqanngitsoq, nunap timaani aavartarfissuit aqqusaarlugit sermersuarmit kangerlunnut tassanngaanniillu qeqertanut amerlasuunut qanga inoqarfiusimasunut.  Nunaminertaq ukiut 4.500 ingerlaneranni Kalaallit Nunaata kitaani inuit oqaluttuarisaanerannit kulturikkut eqqaassutissanik imaqarpoq.

Nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassanngortinneqartoq kulturimut tunngassuteqarpoq ”Aasivissuit – Nipisat, Sermersuup imallu akornani Inuit Piniariartarfiat”.

UNESCO-p Nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassaattut ilanngutsinneqarnerani qinnuteqaat uani aaneqarsinnaavoq :
Aasivissuit-Nipisat Inuit Hunting Ground between Ice and Sea

Suliniut: ”Aasivissuit - Nipisat: Ukiut 4.500-t ingerlanerini issittumi najugaqarneq, piniarneq kulturillu naapittarnerat” ukiorpaalunngortuni UNESCO-p piukkunnartunut allattugaataaniinnikuuvoq. 
Sukumiinerusumik atuarsinnaavoq Piorsarsimassusermut aqutsiveqarfimmi Danmarkimiik allaaserineqarnera (kulturministeriet).

 

Pinngortitaq pisarnertut atuinnarneqarsinnaavoq  

UNESCO-kkulli nunarsuamiunut kingornussassatut allattorsimaffianut ilanngutsitinikkut immikkut ittut eriagineqarnissaannaat qulakkeerneqartussaanngilaq, sumiiffiulli pioreersut aallaavigalugit atuinnarneqarsinnaanera periarfissinneqartussaallunittaaq. Taamaattumillu sumiiffimmi toqqarneqartuni piniartarnerit ineriartortinneqaannarnissaat periarfissaqassalluni. Sumiiffiilli assersuutigalugu aatsitassanik piiaaffiusinnaasutut periarfissaarutissallutik, taamaaliornikkummi piniariartarfiit innarlerneqarsinnaammata.

Taamaattumik pinngortitap eqqissimasuutinneqalernissaa eqqarsaatigineqanngilaq, pinngortitalli illersorneqarnissaa eqqarsaataalluni. Tassa imaappoq ingerlatsinissamut malittarisassaqassaa, soorlu piffimmi snescooterinik, atv-nik assigisaannillu ingerlatsinermi aalajangersimasamik malittarisassaqassaaq, ingerlaffiginissaali inerteqqutaassanani.


Takornariaqarnerulernissaq 

UNESCO-kkulli nunarsuamiunut kingornussassatut allattorsimaffianut ilanngutsitsineq uagutsinnuinnaq immikkut ittuutitsinnik qulakkeerinninnerussanngilaq, inuiassuarnulli tamanut.

Naqissusiineq taanna nunarsuarmut tamarmut aamma pingaarutilimmik paasissutissiisuuvoq, tassa Qeqqata Kommuniani immikkut isigisassanik peqarneranik. Taamaalilluni allattorsimaffimmut ilaalernerup aamma malitsigissallugu takornariaqarnerulersinnaanissaq. Tamatumunnga atatillugu erseqqissassallugu pingaaruteqarluni, Qeqqata Kommunia assersuutigalugu Qaasuitsup Kommuniatuulli assilisassaqqitsigisunik takornarissanullu ussassaarutaasinnaasunik iluliarsuaqanngitsoq. Taamaattumik Qeqqata Kommuniata
pinngortitamik kulturimillu, soorlu qimussernermik, qaannamik takutitsinermik, katersugaasivim-mik alakkaanermik nuannariinnarlugu aalisartitsinermik tammajuitsussarsiniarnerillu takornaris-sanut ussassaaruteqanissani samminerusariaqarlugu. Tamatumunnga atatillugu UNESCO-p nunarsuarmi kingornussassatut allattorsimaffiutaani piniarnermut tunngatillugu kulturi ukiorpassuarni ingerlanneqarsimasoq pingaartissallugu pingaaruteqarluni.


Piffissaq 

1996-imi Nordisk Råd-ip nalunaarusiorpoq taaguuserluguVerdensarv i Nord. Nalunaarusiami allaaserineqarpoq Kangerlussuup tungaani nunatarujussuaq UNESCOp nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassanut allattorsimaffianut ilanngunneqartariaqartoq atserlugu Aasivissuit aamma Arnangarnup Qoorua (Kalaallit Nunaanni nunap timaani sinerissamilu qeqertarpaat akornanni piniarfiit).

2003-imi nunataq, maanna Aasivissuit-Nipisanit taaguuteqalersoq UNESCOp kingornussassanngortinneqartussatut piukkunnartutut allattugaatigilerpaa.

Suliniutip ingerlaqqinnissaanut 2015-imi Aage V. Jensen Charity Foundation, 1,8 mio. koruuninik aningaasaliivoq. Taamaattumik suliniutip UNESCO-p piukkunnartunut allattugaataaninngaanniit kulturikkut kingornussassanut allattugaataaniilersinneqarnissaanut Qeqqata Kommuniata suliniuteqarnini annertusivaa.

2017 januarimi qinnuteqaat UNESCOmut Nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassanut allattorsimaffimmut qinnuteqaat nassiunneqarpoq.

2017-imi aasakkut UNESCOp siunnersuisartuisa aallartitaannik ICOMOS-imeersumit nunataq misissuiffigaa.

2018-imi juunip 30-iani Aasivissuit–Nipisat UNESCO-mi nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassat allattorsimaffianut Bahrainimi ilanngunneqarpoq.


UNESCO nunarsuarmi kingornussassanngortitsisarneq pillugu 

UNESCO-p nunarsuarmi kingornussassatigut isumaqatigiissutaa 1972-imi pilersitaavoq, taamani UNESCO-p nunarsuarmi kulturikkut pinngortitamullu tunngasutigut kingornussassatut isumaqatigiissutaanit katitigaasoq.

Taamaattumik isumaqatigiissutikkut nunat tamat sumiiffinni nunalu ataatsimut isigalugu kulturimut pinngortitamullu tunngasutigut pingaarutitatigut eriagisassaqarnermik siuarsaasuunissaat kajumissaarutaalluni. Isumaqatigiissutip siunertaralugu nunarsuup inuinut tamanut pingaaruteqarsinnaasunik, kulturikkut pinngortitamilu kingornussassatut eriagisassanik toqqaasoqarnissaa. Inuiaqassuit ataatsimoorlutik kulturikkut piunngortitamillu kingornussassaat.

Allattaaviup siunertaraa, nunat tamat akornanni ataatsimoorluta kingornussassatsinnik ilisi- maarinnilernissarput, taamaalillutalu pigiuaannarnissaat eriagineqarnissaallu eqqumaffigilerlugit. Taamatuttaaq nunat tamat akornanni tamakkunuunatigut akaareqatigiinneq annertusassallugu, ilisimatusarnikkut aningaasaqarnikkullu killeqarfiit akimorlugit suleqatigiinnissamik siuarsaatissatut.

2018-imi aasaanerani Inuit-piniariartarfiat-kulturikkut nuna Aasivissuit–Nipisat UNESCO-mi nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassat allattorsimaffianut ilanngunneqarpoq. 

Qeqqata Kommunia

UNESCO Nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassat

+299 70 21 00

qeqqata@qeqqata.gl