Kalaallit Nunaanni meeqqat atuarfiannik kivitsiniarneq

Nunatsinni kommunit tallimaasut maanna suleqatigiinnialerput ataatsimoorussamik atuarfinnik inerisaanernik ingerlatsiniarlutik. Ingerlanniagaq aqqutigalgu, anguniarneqassaaq meeqqat atuarfianni atuartut ukiut tallimat tulliuttut ingerlanerini pitsaanerusunik angusaqartalernissaat, aammalu atuarnerminnik naammassinnikkaangamik ilinniakkamik ingerlatsisalernissaat.
9. maj 2018

Pilersaarut angisooq aningaasaateqarfinnit angisuunit sisamanit tapersersorneqarluni Kalaallit Nunaanni meeqqat atuarfiannik malunnarluartumik kivitsinissamik tunngavilissaaq. 

Nunatsinni kommunit tallimaasut maanna suleqatigiinnialerput ataatsimoorussamik atuarfinnik inerisaanernik ingerlatsiniarlutik. Ingerlanniagaq aqqutigalgu, anguniarneqassaaq meeqqat atuarfianni atuartut ukiut tallimat tulliuttut ingerlanerini pitsaanerusunik angusaqartalernissaat, aammalu atuarnerminnik naammassinnikkaangamik ilinniakkamik ingerlatsisalernissaat. Ingerlanniagaq aqqutigalugu kommunit - teknologi kivitsissutigalugu – atuartitseriaatsit nalilersoqqinniarpaat nutaanillu atuartitseriaatsinik ilinniariaatsinillu eqqussiniarniarlutik.

Nuna tamakkerlugu taaneqartutut ilinniartitsinerup silarsuaanit allannguillunilu ingerlariarnissaq, oqaluttuarisaanermi ingerlanniagaavoq immikkuullarilluinnartoq.

Piginnaasatigut kivitsineq
Ingerlanniagaq, Kalaallit Nunaanni meeqqat atuarfiannik kivitsiniarneq, ukiuni tallimani tulliutuni atuarfinni tamani ingerlanneqassaaq. Ingerlanniakkami pingaarnertut tunngaviusoq tassaavoq ilinniartitseriaatsinik nutaanik eqqussinissaq, tamannalu pissaaq ilinniartitsisut annertuumik poiginnaaninngorsarnerisigut. Taamatut ingerlatsinissaq aqqutigalugu pilersinniarneqarpoq atuartitsineq, atuartut isumassarsiorsinnaanerinik ilinniarnerinillu qitiutitsisussaq.

Taaneqartutut ilinniartitseriaaseq aamma tunuliaqutserneqassaaq ilinniartitsissutinik nutaanik, pilersaarusioqatigiittunit tamanit peqataaffigineqartumik, suliarineqartussanik.

"Ingerlanniarneqartoq tassaavoq pilersaarut annertuumik pisariaqartinneqarluinnartumik angusaqarnissamik siunnerfeqartoq, nunatsinni atuartut ilinniartitsisullu piginnaaninngorsarniarnerinut annertuumik sunniuteqarsinnaasoq. Ingerlanniagaq kommunit, namminersorlutik oqartussat, ilinniartitsisunngorniartunik atuartitsinerup inuussutissarsiornermillu ingerlatsisut akornanni akimut suleqatigiinnissmik pisariaqartitsitsiviuvoq aammalu ineriartortitsinissaq siunertaralugu ingerlanneqartariaqartuulluni”.
Maliina Abelsen, Ingerlanniakkamik pilrsaarusioqatigiinni siulittaasuusoq oqarpoq.


Digitaalinngorsaaneq aammalu nunarsuup sinneranut siunnerfilersuineq
Ingerlanniarneqartumut atatillugu nunatsinni atuartunut, ilinniartitsisunut ilinniartitsitsisunngorniartunullu tamanut iPadsinik tunniussuisoqassaaq. Nunamimi siammasissumi, taamaammallu imminnut
ungasissunik atuarfeqarfiusumi, teknologi annertuumik allannguisinnaavoq. Tamannami aqqutigalugu nunatsinni atuarfiit siammasissumik inissisimagaluartut imminnut”qaninnerulersinneqarsinnaalissammata”.

Aamma anguniarneqarpoq, atuartut ilinniartitsisunit ikiorneqarluarlutik, nunarsuup sinneranut ammaanneqarnissaat, allat oqaasiinik ilinniarsinnaalerlutik aammalu nunarsuarmi pisartunik malinnaasinnaalerlutik.

Teknologi aqqutigalugu aamma ilinniartitsisut nunatta iluani nunanilu allani ilinniartitsisoqatiminnut qaninnerulersinneqassapput aammalu ingerlanneqarsinnaasut nutaarpassuit allat ammaanneqassallutik, soorlu; ungasianiit ilinniartitsinerit, qarasaasiatigut attaveqaatit atorlugit ilinniartitsinerit, atorfissaqartitanik ataatsimoorussanik katersaqarfiit atorlugit pissarsiorsinnaanerit, atuartullu tamarmik assilissanik ”uumassusilinnik” iserfissaqalernissaat. Ulluinnarnilu atuartitsineq atuarfinnilu allaffissornikkut suliaqarnerit IT-qarnikkut ikorfartorneqalissapput, aammalu immap naqqatigut attaveqaasiissut atorneqalissalluni.

“Ingerlanniagaq aqqutigalugu nunarput tamakkerlugu atuarfinni atuartut assigiimmik attaveqaatigigut aqqutissaqalersinneqassapput. Atuarfiillu assigiimmik sulinerminni aallaaveqartinneqalissallutik. Tamanna nunarsuarmi immikkuullarilluinnartuuvoq, ilisimasatigut, atuartitsilluarnissaq aammalu nutaanik siunnerfeqarluartunik ilinniartitsisuteqalernissaq eqqarsaatigalugit, periarfissarpassuarnik nutaanik ammaassissutasussamik”.
Hans Eriksen, kommunit atuarfiisa atatsimoorlutik peqatigiiffianni siulittaasuusoq, oqarpoq.


Siunnerfik ataasiusoq siammasissumik suleqatigiissutigalugu
Pilersaarummik inerisaanermi Kommunit suleqatigivaat Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfik, Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfik, Institut for Læring, pilersarutillu ingerlanerani sumiiffigisami allat
suleqataalersimapput. Angusat kingusinnerusukkut attuumassuteqanngitsunut nalilersortillugit uppernarsaatitut saqqummiunneqarumaarput– tamannalu ingerlanneqarumaarpoq nunanit allanit
siunnersuisartut ikiortigalugit. Ataatsimoorussatut anguniagaq tassaavoq nunatsinni atuarfiit siunissamut piareersarnissaat.

Ingerlanniarneqartoq aningaasaateqarfinnit sisamaasunit tamakkiisumik 50 mio. kr.-nik tapiiffigineqarpoq ukuusunit; VILLUM FONDEN, A.P. Møller Fonden aamma Hempel Fonden, taakku
immikkut tamarmik 15 mio.kr.-nik tapiissuteqarlutik kiisalu OAK Foundation Danmark 5 mio. kr.-nik tapiissuteqarluni.

“Nuanneqaaq, maanna kommunit tallimaasut meeqqat atuarfiata qummut kivinnissaa suleqatigiissutiginialermassuk. Taamatummi pisoqarneratigut suleqataasussat ajornannginnerusumik kivitsiniaqataatinneqarsinnaalerput – minnerunngitsumik suleqatissat inuussutissarsiornermik ingerlataqartuneersut qqarsaatigalugit. Taamatut ililluni ingerlanneqartussaq oqaluttuarisaanermi siullerpaajusoq, aallartinneqarpoq”.
Brian Buus Pedersen, Nunatsinni Sulisitsisut Peqatigiiffianni GE-mi siulittaasuusoq oqarpoq.

Paasiniaffigineqarsinnaasut:
Maliina Abelsen, Pilersaarusioqatigiissut siulittaasuat
M: mabelsen@gmail.com
T: 54 86 60

Hans Eriksen, kommunernes folkeskoleforeningimi siulittaasoq
M: hae@avannaata.gl T:
56 49 64