UNESCO-p nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassanngortitani allattorsimaffimmut, Kalaallit Nunaanni sumiiffik nutaaq ilanngutsinneqaqqilerpoq

Ilinniartitaanermut, ilisimatusarnermut kultureqarnermut attaveqarnermullu FN-ip suleqatigiiffiata (UNESCO-p) ataani nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassanngortitsisarneq pillugu ataatsimiititaliap, Kalaallit Nunaata Kitaani Inuit Piniariartarfiat Aasivissuit – Nipisat nunarsuarmioqatigiit kingornussassaannut allattorsimaffimmut ilanngutseqqammerpaa. Naalagaaffeqatigiiffimmi maanna sumiiffiit katillugit qulit, nunarsuarmioqatigiit kingornussassaannut allattorsimaffimmi allassimalerput.
30. juni 2018

Kalaallit Nunaata Kitaani Kangerlussuup Sisimiullu akornanni piniariartarfik asseqanngitsoq Aasivissuit – Nipisat, UNESCO-p nunarsuarmioqatigiit kingornussassaannut allattorsimaffiannut ilanngunneqaqqammerpoq.

 

Taamaalilluni kulturimut pingaaruteqarluni nuna asseqanngitsoq, nunarsuarmi kulturimut pingaaruteqarlutik pinngortitallu 1070-t peqatigalugit, soorlu Grækenland-imi Akropolis, Kina-mi Den Kinesiske Mur, Danmark-imi Christiansfeld aamma Philippinerne-rimi qaqorteqqasunik naatsitsiviit (risterrasserne) allattorsimaffimmeeqataalerpoq.

 

Nunataq 4.000 kvadratkilometerit missaannik angissuseqarluni nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassanngortinneqartoq – Fyn-imit anginerungaatsiartoq - nunataqarpoq, taserpaaloqarpoq, kangerloqarpoq, sermersuullu ilaa aamma tassaniilluni. Pinngortitami kusanarluinnartumi misigisaqartoqarlunilu ukiut tusind-ilikkaat ingerlanerini ukiup qanoq ilinera malillugu imaatigut nunakkullu ingerlaartarsimasunit takussutissat takuneqarsinnaapput.

 

Kulturimut ministeri Mette Bock ima oqarpoq:

”Kalaallit Nunaanni kulturimut pingaaruteqarluni nunap asseqanngitsup, nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassanngortitsisarneq pillugu ataatsimiititaliap taamak kusanartigisumik akuersissuteqarnera aasaanerani nutaarsiassaavoq nuannerluinnartoq. Eqqarsaatigineqarsinnaasuni pinngortitaq tamanit alutornarluinnarnerpaavoq. Nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassanngortinneqarneranili pinngortitaq kisimi isiginiarneqanngilaq. Nunatami takuneqarsinnaalluni kulturikkut oqaluttuarisaanera, oqaluttuarineqarnissaata pingaaruteqassusia aamma taamak pingaaruteqartigaat. Assersuutigalugu nunarsuarmi issinnerpaasartut ilaanni siullersaallutik nunasiniarlutik Amerika Avannarlermit Kalaallit Nunaannukartunit nunami takussutissat. Nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassanngortinneqarluni immikkuullarilluinnartup maanna illersugaalerlunilu sammineqalernera uagutsinnut kingulissatsinnullu nuannerpoq.”

 

Aasivissuit - Nipisat nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassanngortitani allattorsimaffimmut ilanngutsinneqarnissaanik aalajangiineq, UNESCO-p nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassanngortitsisarneq pillugu ataatsimiititaliap ukiumoortumik ataatsimiinnerani, ukioq-manna Bahrain-imi illoqarfimmi Manama-mi pivoq.

 

Kalaallit Nunaanni kulturimut Naalakkersuisoq Vivian Motzfeldt ima oqarpoq:

”Kalaallit Nunaanni nunatami immikkuullarilluinnartumi eriagisassat UNESCO-p nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassanngortitsisarneq pillugu ataatsimiititaliaata akuersinera tulluusimaarutigaara, Kulturimullu Naalakkersuisutut nutaatut sulilerninni manna aallartilluaataavoq. "Aasivissuit-Nipisat" allattorsimaffimmut ilanngutsinneqarneratigut Kalaallit Nunaat maanna sumiiffinnik pingasunik allattorsimaffimmiititaqalerpoq, tamannalu pinngortitatsinnut kusanarluinnartumut, pinngortitamullu kulturi ilaasoq nunarsuarmioqatigiit annertuumik akuersaarnerattut oqaatigisariaqarluni. Suliamut matumunnga sulisorpassuit pikkorilluinnartut suleqataanikuupput, suleqataalluarsimanerinullu qutsavigaakka. Suliap ingerlateqqinneqarnissaani malinnaanissannut qilanaarpunga.”

 

Borgmester Malik Bertelsen ima oqarpoq:

”Qaasuitsup killeqarfiata avannaatungaani piniarnikkut ileqqut tulluusimaarnartut sammillugit UNESCO-p nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassanngortitsinera Qeqqata Kommunianut, Kalaallit Nunaannut Issittormiunullu pingaaruteqarpoq. Kangerlussuup Sisimiullu akornanni nunataq, ukiut 4½ tusindit ingerlanerini immap nunallu akornanni ileqqoralugu piniariarluni ingerlaartarnernut ilisarnaataavoq. Kalaallit Nunaata kitaani Ikersuaq Davis-ip Sermersuullu akornanni ukiut tusind-ilikkaat ingerlanernini Issittumi aniguiumalluta qaannat qimussillu atortarsimavagut, toqqiniittarsimallutalu. Tupinnaannartumik paarilluakkanik asimioqarfippaaloqarluni, tupeqarfeqarluni, iliveqarluni, inussoqarluni, qimatuliveqarsimalluni, pisuinnaallu aqquterpaaloqarluni kulturi taanna, kulturini naqissusikkani tamani akimanerpaamik maanna naqissuserneqarnera, tassalu UNESCO-p nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassanngortitsinera, uagut nammineq paasinnittaatsinnut, nunarsuarmioqatitsinniillu paasineqarnissaa pingaaruteqarpoq.

 

Nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassanngortitsisarneq pillugu ataatsimiititaliap isumaliutiginninnerminni ilaatigut kangiatungaani Sermersuarmit narsaaqqissukkut, qooqqutigut, 60 kilometerinillu takitigaluni Ikertuukkut kimmut Ikersuaq Davis-ip tungaanut qeqertat tungaannut nunatap immikkuullarilluinnartunik tupinnaannartumillu - pingaartumik issittup immikkoortortaani - paarilluakkanik asimioqarfikoqarnera, iliveqarnera, inussoqarnera, qimatuliveqarnera pisuinnaallu aqquteqanera isiginiarsimavaat. Tamatuma saniatigut itsarnisarsiuut assaanerisa takutippaat, nunatamut piniariartarnermik ileqqoq, Kristusip inunngornera ukiunik 2500-nik sioqqullugumiit maannamut ingerlanneqartarsimasoq.


Piniariartarfik pillugu paasissutissat

Kulturimut pingaaruteqarluni nunataq Aasivissuit - Nipisat, 235 kilometerit missaannik takitigaluni, 20 kilometerit missaannillu nerututigaluni inuit kulturiinut pingaaruteqarluni nuna immikkuullarissuuvoq paarilluagaq. Kalaallit Nunaanni nunatat sermeqarfiunngitsut annersaat ilagalugu qitiusumik inissisimavoq.

Ukiup qanoq ilinera malillugu sinerissami ukiiviusarsimasut, nunap timaanilu aasiviusarsimasut aallaavigalugit, sinerissamit nunap timaanut illukut pisuinnaallu aqqutaasa takutippaat, atuilluarluni nunataq atorneqartarsimasoq, Nipisat-nilu nunasiaanerup nalaani illuusimasut, 1800-kkunni europamiut tikissimanerat, Inuit-nullu akuusimanerat ersersippaat. Sarfannguarmiut aalisartut piniartullu kiisalu Kangerlussuarmiut Sisimiormiullu piniartut ullumikkut nunatamut piniariartarput.

 

Aasivissuit – Nipisat, piukkunneqarneralu pillugu annerusumik atuaagit

Naalagaaffeqatigiiffimmi nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassanngortinneqarsimasut pillugit annerusumik atuaagit


Paasissutissat sukumiinerusut:

Chefkonsulent Bolette Lehn Petersen, Slots- og Kulturstyrelsen, oqarasuaat.: 3374 5244, blp@slks.dk

Fuldmægtig Line Hasselriis, Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, oqarasuaat.: +299 34 57 08, LAND@nanoq.gl

Kommunimi pisortaanerup tullia Laust Løgstrup, Qeqqata Kommune, oqarasuaat.: +299 52 59 52, laul@qeqqata.gl

Kulturministerie-mi tusagassiisarnernut oqarasuaataa: 22 76 51 16