Nunat Avannarlerni Kommunit ilisimasaat ilinniarfigalugit Maniitsumi aluminiumik piiaanissamik pilersaarut piareersarneqarpoq

Nunat tamalaat, inuiaat ikittut annertuumik suliniuteqartut qitiutillugit 31. juuni – 3.juuli workshoppeqarneranni Maniitsoq qaaqqusisuuvoq
29. juni 2010

Nunat tamalaat, inuiaat ikittut annertuumik suliniuteqartut qitiutillugit    31. juuni – 3.juuli workshoppeqarneranni Maniitsoq qaaqqusisuuvoq.  Seminaria innuttaasut suleqatigiissitaanniit  inuussutissarsiutitigullu siunnersuisoqatigiinniit aamma peqataaffigineqartoq, borgmesterimut tulersorti Karl Lyberth-imik ammarneqarpoq.

Nunani allaniit qaaqqusaapput Norge-p avannaani Aukra Kommunianiit kiisalu Islandip kangiani Fjardbyggd-imi sinniisuutitat. Seminariami peqataasut ilagaat  Naalakkersuisut, Greenland Development, Qeqqata Kommunia. Qeqqata Kommunianiit suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarfigineqarsimasoq, Bryssel-imi Syddansk EU-mi allaffeqarfianiik Johnny K. Pedersen workshoppimik ammaasuuvoq. Workshoppi Qeqqata Kommunianiit ingerlanneqartoq, Nunat Avannarliit suleqatigiiffiat (NORA) aningaatigut tapersersuisoralugu aaqqissorneqarpoq.

Aukra-mi suliffeqarfiit arlaqartut Nordsø-mit gassimik piiaaviliorsimapput,  Tuluit Nunaannut Holland-imullu ingerlatinneqartartumik. Piiaavik 2007-mi naammassineqartoq, suliffeqarfinnik hunnorujut arlaqartunik pilersitsisimavoq, kiisalu Kommunimut akileraarutitigut isertitsilluaataasimalluni. Aningaasaqarnikkut isumaginninnerullu tungaatigut malunnaatilimmik siuariaateqartitsisimavoq.  Aukra Kommune malillugu, misilittassaqqissoq tulliuttoq tassaavoq,  siunissami aningaasarsiornikkut qularnaatsumik ineriartortitsinissamut suliniutinik aallartitsinissaq.

Alcoap aatsitsivia nutaaq 2007-mi naammassineqartoq Fjardabyggd-mi Island-ip kangia tungaaniittumi inississimavoq. Fjardabyggd Maniitsoq-llu attaveqatigiillualereersimapput ilisimasanillu taartigeeqatigiittalersimallutik. Ukiuni aggersuni suleqatigiinnerunissaq Kommunimiit tigulluarneqarpoq. Tamassumami takutippaa, inuiaqatigiinni  ineriartortitseqqinnissamut suliniutissat pingaaruteqartut,  ataqatigiinnerusumik oqallisigineqarsinnaanerat.

Fjardabyggd-imi suliassat pissanganartut aamma ilagivaat, arnat amerlanerusut inuiaqatigiinnut akuunerulernissaannut kajungernerulersinnissaat, najugaqareertullu qimagussunnginnissaat, taakkuummatami ikinnerussuteqartuusut. Killeqarfinni ajornartorsiutaavoq nalinginnaasoq maluginiarneqaraluttuinnartoq.

Aukra  Fjardabyggd-ilu tassaapput Nunat Avannarliit killeqarfinni illoqarfiup avataatungaani inuiaqatigiit ikittut, pilersaarusiat nutaat aallartinneqannginnerini, suliffeqarfinnik kiisalu inuussutissarsiornikkut allatut suliniuteqartoqannginnera pissutigalugu, nunaqartut qimagussorneranik ajornartorsiuteqartut. Maniitsumi pissutsit taakkorpiaat aamma ajornartorsiutaapput.

Suliffissuit inuussutissarsiornikkut  ilinniartitaanikkullu periarfissanut nutaamik pilersitsisimapput. Taamaasilluni suliniutit aningaasaqarnerup siuarsarnissaata piviusunngortinnissaanut motor-ritullusooq ingerlatsisutut aqquutaasimapput. Suliniutit piviusunngortinnissaannut, periarfissanullu atorluaanissamut politikikkut  innuttaasunullu pituttuisuusoq,  `ingerlatitsisoq`,

Workshop-imi isummersuutinik inerniliinerit ukuupput:

- Nunap immikkoortuini suleqatigiinnerup ilisimasanillu paarlaateqatigiinnissap pisariaqartinneqarnera,

- Inuiaqatigiinni allanngortitsinniarnerit, aaqqissuussamik tunaartarisassaqarluni ineriartortinnissaat,

- Aaqqissuussinerit annikitsut annertusinissaanut naammassinnissinnaanermut piginnaasat annertusinissaat,

- Suliniutit pilersaarutillu nutaat ineriartortinnissaanut, ataatsimut sunniuteqaqatigilluni suleqatigiinnerup atorluaanissaa.

Suleqatigiilluni Workshop-eqarneq ingerlanneqartoq siulliuvoq tullissaqartussarlu. Tassani nutaalioriaatsinut iliuusissanullu ineriartortitsinissamut oqallittarfimmik pilersitsisoqarpoq. Illoqarfinni mikinerusuni, suliffissuaqarnerup tungaatigut, suliniutinut aallarnissalersunut aallarnisareersunullu ineriartortitsinissamut atorneqartussaq. Workshop-imi isumassarsiat oqallisigineqartut isummersuutinut peqatigitillugit ineriartorteqqinneqassapput, pilersaarutinullu nutaanut piviusunngortitsisuussallutik.

Borgmesterimut tullersorti Karl Lyberth  naggasiilluni imatut oqaaseqarpoq:                

”Misilittakkat Qeqqata Kommunianut Maniitsumullu pingaaruteqaqaat. Ilami kalaallini ataatsimut atorfissaqartinneqaqaat. Pilersaarutimmi takkuupput  `ajornartut ajornannginnerulernerat`, periarfissanut suliniutinullu nutaanut isinik ammaaseqataasinnaasut. Taamaasilluni attaveqatigiinnerulernermik pilersitsisuusussaq, inuiaqatigiinnullu uagutsitulli inissisimasunut ilisimasanik taartigeeqatigiiffiusussaq. Taamaasilluta ilisimaareqatigiiffik tamatsinnut iluaqutaasussaq ineriartortissinnaavarput. Suliniut tamanna assut nuannaarutigivara, suliallu ingerlaqqinnissaanut isumalluarpunga”.