Kangerlussuup Nunataata aqutsivigineqarnissaanut pilersaarut

Kangerlussuup eqqaata Aqutsivigineqarnissaanut Pilersaarusiaq naammassineqarpoq. Aqutsinissamut pilersaarut Kangerlussuup avannaani Sermersuup tungaanit kujammut Sukkertoppen Iskappe-p tungaanut atuutissaaq.
14. juli 2010

Kangerlussuup eqqaata Aqutsivigineqarnissaanut Pilersaarusiaq naammassineqarpoq. Aqutsinissamut pilersaarut Kangerlussuup avannaani Sermersuup tungaanit kujammut Sukkertoppen Iskappe-p tungaanut atuutissaaq. Pilersaarut susassaqartut suleqatigalugit suliarineqarpoq, tassalu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Aqutsisoqarfik, Qeqqata Kommunia, Grønlands Turist- og Erhvervsråd taavalu KNAPK. Nunamut Namminermut, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfimmit nuannaarutigaarput Aqutsinissamut Pilersaarutip suliarinerani inuit kajumillutik suleqataasimanerat.

Aqutsinissamut pilersaarut Kangerlussuarmi eqqaanilu periarfissaareersunik siunissamilu ineriartortitsinissamik periarfissat nutaat sinaakkusersorneqarnissaannut pilersitsissaaq. Pilersaarummi anguniarneqartoq tassaavoq pinngortitamut, nunataanut kulturimullu tunngasut naleqartitat illersussallugit taamaattorli aamma piniarnermut, takornariaqarnermut, aalisarnermut allatullu inuussutissarsiorsinnaanissamut tunngasunik ineriartortitsinissaq.

Nunataata atorneqarnera nunaqarfiup Kangerlussuup eqqaani katersuussimavoq. Nunataata kujataatungaa umimmanniarfiulluni.

Soqutigisaqartut atuisartullu assigiinngitsut Kangerlussuup eqqaaniittarput. Aqutsinissamut Pilersaarummi nuna immikkoortunut pingasunut aggorneqarpoq. 1) Kangerlussuup avannaatungaa, pinngortitami naleqartitat pingaartinneqarlutik, tassaniipporlu RAMSAR-eqarfik, tassa masarsoqarfik nunanut assigiinngitsunut pingaaruteqartoq timmissat (nerlerit) isaffigisartagaat, taavalu tuttut piaqqisarfiat. 2) Kangerlussuup eqqannguani Sermersuullu tungaanut takornariaqarnermut soqutigisat pingaartinneqarput. Taamaattumik tassani piniartoqaqqusaanngilaq, takornarianut umimmannik takornariartitsisarnerit periarfissaqartikkumallugit. 3) Kangerlussuup kujasissortaa nunarujussuaq, tassani piniarnermut tunngasut pingaartinneqarput. Umimmappassuaqarfiuvoq tuttorpassuaqarlunilu. Tassaniipportaaq nuna eqqissisimatitaq Arnangarnup Qoorua, soorluttaaq aamma aatsitassanik ujarlertoqarfiulluni.

Eriagisassat itsarnitsat amerlasoorpassuit Kangerlussuup eqqaani nassaassaapput, taakku ukiuni untritilinni aavartarsimanermik takussutissiisuupput. Nunataata ilaa eriagisassat itsarnitsat tunngavigalugit UNESCO-p Nunarsuarmiut Kingornuttagassaattut allattorsimaffianut siunnersuutigineqarnikuupput sulili akuerineqanngitsumik. Imaassinnaavorlu Tasersiaq sapusiorneqassasoq ALCOA-p aluminiumik aatsitsiviliorniarneranut atatillugu.

Allagarsiunneqartoq matumani takusinnaavat