Tusagassiuutinut nalunaarut Nuna tamakkerlugu attaveqaatitigut ineriartortitsineq

Naalakkersuisut siulittaasuata ukiaanerani ataatsimiinnissami ammaanersiorluni oqaaseqarnermini nunatta iluani mittarfeqarfinnik atuinerput qanganitsernerarlugu oqaariartuutigivaa, tassa amerikamiut sorsunnersuup aappaanni sanaarisimasaannik atuinerput. Naalakkersuisut siulittaasuata mittarfeqarfigut isumannaatsut taamatut oqaaseqaatigimmagit ugguarnartutut isigivara, nunatta tamarmi attaveqaatitigut ineriartortitsiviunissaa oqaaseqaateqarfiginagu.
22. september 2011

Naalakkersuisut siulittaasuata ukiaanerani ataatsimiinnissami ammaanersiorluni oqaaseqarnermini nunatta iluani mittarfeqarfinnik atuinerput qanganitsernerarlugu oqaariartuutigivaa, tassa amerikamiut sorsunnersuup aappaanni sanaarisimasaannik atuinerput. Naalakkersuisut siulittaasuata mittarfeqarfigut isumannaatsut taamatut oqaaseqaatigimmagit ugguarnartutut isigivara, nunatta tamarmi attaveqaatitigut ineriartortitsiviunissaa oqaaseqaateqarfiginagu.

Nunarput avatitsinneersunit sunnerneqarsimaqaaq, tamatumalu kinguneralugu, innuttaasugut ilaatigut illoqarfinni nunaqarfinnilu najugaqaratta, tassa norsket qallunaallu ukiorpassuit qaangiuttut ajoqersuiartortitaasa pilersitarisimasaanni, nunaqarfinnilu amerikamiut mittarfiliullammat ukiut 70-it qaangiuttut suliaanni. Iluaqutissartai atorluarniartigit, tassa taamatut aaqqiisimanerup nassatai isori¬niaannarnagit.

Nunatta iluani mittarfiit nunatta iluaqutissartaanik atuilluarnissarput aqqutissiuuppaat, tamatumuunalu aalisarnermik inuuniuteqarnitta qaangerniarnissaa ajornaannerulersissinnaallugu. Nunatut aalisarneq inuuniutigilluarsimavarput, piffissarli allanik atuilluarniarnissarput aamma takkusimavoq. Taamaammat Qeqqata Kommuniani anguniarparput, ”nunaannarmi periarfissanik atuilluarniarnissarput eqqarsaatigalugu periarfissiinissarput”. Taamaattumik Naalakkersuisut tamatumani peqataanissaat neriuutigivarput.

Kangerlussuaq inissisimalluartuuvoq, tassa nunatsinni umimmaqarfissuulluni tuttoqarfissuullunilu, siunissami atorluarniartariaqakkavut.

Kangerlussuaq Sermersuarmut aqquteqarpoq, ilisimasassarsiortut nunarsuarmit tamaneersut ornittuagaat, uagulli nunatta annerusumik iluaqutiginngisaanik.

Kangerlussuaq Sermersuarmut qanittuuvoq, tamannalu takornarissat atorluartarpaat, taamaakkaluarli aningaasanik amerlanerusunik tunniussaqarsinnaasariaqarput, tamatumani hotellit nutaat il.il. pilersinneqaraluarpata.

Kangerlussuup eqqaa aatsitassarpassuaqarpoq, tamatumani nalinginnaanngitsut alioqqiillu ilanngullugit, nunarsuarmi tamarmi piumaneqarluartut.

Kangerlussuaq nunami maani erngup nukinginik annertunerpaamik peqarpoq, tamakkuli ulloq manna tikillugu suli iluaqutiginianngilavut.

Kangerlussuaq ineriartortittariaqarparput Kangerlussuullu eqqaani periarfissarpassuit atorluarniarsaralugit. Tamatumani Naalakkersuisut peqataarusunnissaat neriuutigivara, annilaangasaarisutut pissuseqarnertik qimallugu. Annilaangaasaarineq Kangerlussuup siunissaa pillugu toqqissisimannginnermik pilersitsisuusoq, aammalumi aningaasaleerusuttunik tunuarsimaartitsisuusoq.

Naalakkersuisut siulittaasuat Naalakkersuisullu tamaasa ilanngullugit manna periarfissaq atorlugu Kangerlussuarmut qaaqqorusuppakka, sumiiffimmi periarfissarpassuit takuniassammatigit. Neriuutigaara manna Naalakkersuisut nunatta iluani periarfissanik ineriartortitsinissaannut aqqutissiuussisinnaassasoq, taamalu nuna tamakkerlugu attaveqaatitigut ineriartortsitinissamut.

Borgmester Hermann Berthelsen-imit