Maniitsumi Kangaamiunilu nersornaasiinerit

Marlunngorneq decembarip 13-ni Maniitsumi Kangaamiunilu nersornaasiisoqarpoq.

Ukioq manna Enos Lyberth Magdaline Jessenilu Maniitsumiit aammalu Karen Tønnesen Kangaamiuniit kommunimut ukiorpassuarni suliniuteqartarnermigut nersoniarneqarlutik nersornaaserneqarput.
Maniitsumi Kangaamiunilu nersornaasiinerit nalliuttorsiorpalaarnertut katerisimaarnermi ingerlanneqarpoq, nersornaaserneqartut ilaquttaminnit qanigisaminnit pilluaqquneqarlutik.

16. december 2011

Maniitsumi nersornaasiineq Qeqqata Kommuniata borgmesterianit Hermann Berthelsenimit ingerlanneqarpoq.

Magdaline Jessen pillugu ima oqaaseqarpoq.

” Magdaline Jessen Maniitsumi 1929-mi inunngorpoq, Sofie-mit piniartorsuarmillu Daniel Skiftemit paniulluni. Arfinilinnik ukioqarluni Magdalenep angunni annaasimavaa, Magdalenellu ania Vittus Skifte 14-inik ukioqaannarluni ilaqutariinnik pilersuisussanngorluni.

Magdaline alligami niuertoqarfimmi pisortamut kiffanngorpoq, kingusinnerusukkullu Maniitsumi Meeqqat sanatoriaani kiffanngorluni.

1953-imi Magdaline ernisussiortutut ilinniarluni naammassivoq, Maniitsullu nunaqarfiini arlaleriarluni taartaasarsimalluni. 1958-imi Magdaline Jakob Jessenilu katipput, arfinilinnillu qitornartaarlutik. Ukiut 42-it Magdaline sulereerluni, 1993-imi soraarninngorpoq.

Magdaline inuusuttuunermili kristumiut peqatigiiffiani Peqatigiinnianut tapersersortaallunilu peqataasuuvoq, ullumikkummullu ataqqinaammik ilaasortaalluni”.

Enos Lyberth makkunannga oqaaseqarfigineqarpoq.

” Enos Lyberth Maniitsumi 1931-mi inunngorpoq.

Nuummi 1950-imi telep atuarfiani ilinniarnerminik naammassivoq, kingusinnerusukkullu Danmarkimi telegrafistitut ilinniaqqilluni – kalaallit marluusut ilagalugit.

Enos inersimasuunermini avannaanit kujataanut sulijuarsimavoq, taamaalilluni 18-eriarluni nuttartuarsimalluni. Taamaattumik Kalaallit Nunaata kimmut sineriaani ikinnguterpassuaqarlunilu ilisarisimasarpassuaqarpoq. Enos Lyberth Qaqortup kommunalbestyrelsianut 1983-imiit 1993-imut ilaasortaasimavoq, 1984-imilu illoqarfimmi Utoqqaat peqatigiiffianik aallarnisaaqataasimalluni. Taamatuttaaq 1991-imi Kattuffik Utoqqaat Nipaannik aallarneeqataasimavoq.

Enos Lyberth 1993-imi Qaqortumi soraarninngorpoq, 2001-imiilli 2005-ip tungaanut Inatsisartunut ilaasortaasimavoq.

1993-imiit 2002-p tungaanut Utoqqaat Kattuffianut siulittaasuunerminut atatillugu, ICC-imi 1995-imiit 2002-p tungaanut Utoqqarnut præsidentiusimavoq.

2002-mi Enos Lyberth inuuffimminut Maniitsumut uterpoq.”

Kangaamiuni borgmesteri sinnerlugu kommunalbestyrelsimi ilaasortap Efraim Olsenimit Karen Tønnesenimut nersornaasiineq ingerlanneqarpoq.

Karen Tønnesen Kangaamiuni 1936-mi inunngorpoq. Kareni 19-inik ukioqartoq, arnaa Apollonia Egede tuberkuloseqarluni toqukkut qimaguppoq. Qatanngutigiinni arfineq-marluusuni angajullersaanerminik angunni suleqatigalugu qatanngutiminik nukarlernik perorsaaqataalerpoq, nerisassaqarnissaanik atisassaqarnissaanillu isumaginneqataalerluni.

Karen nissumigut innarluuteqaraluarluni, uini Noah ilaquttatillu sinneri ilagalugit, ukiut tamaasa Kangerlussuarmut tuperiartarpoq. Tassani kalaaliminernik pequmaatissiortarlutik, taamaalillutillu kalaallit ileqqutoqaannik atatitseqataasinnaasimallutik.

Kareni Kangaamiuni iminngernaveersaartut peqatigiiffianik Hvide Grønne Bånd-imik 1983-imi aallarneeqataaffimmini maannamut ilaasortaavoq. Ataqqinaammik aamma ilaasortaavoq.



Sisimiuni nunaqarfiinilu nersornaasiinerit ataasinngorneq decembarip 19-iani ingerlanneqassapput.