Tusagassiutitigut nalunaarut: Kangerlussuaq pillugu qaninnerusumik suleqatigiinniarneq

Kangerlussuup aqutsivigineqarnera malinaaffiginiarlugu oqallisigiartorlugu inuit 32-t Politiit, Namminersorlutik Oqartussani Naalakkersuisoqarfinniit, Qeqqata Kommunianiit, Qeqqani Inuutissarsiornermut Siunnersuisoqatigiinniit sumiiffimmilu peqatigiiffiit sinniisaat 2013-imi januaarip 22-ani 23-anilu Kangerlussuarmi naapeqatigiipput. Tamatumani angusat ajunngeqaat, borgmesteri Hermann Berthelsen oqaaseqarpoq.
7. februar 2013

Kangerlussuup aqutsivigineqarnera malinaaffiginiarlugu oqallisigiartorlugu inuit 32-t Politiit, Namminersorlutik Oqartussani Naalakkersuisoqarfinniit, Qeqqata Kommunianiit, Qeqqani Inuutissarsiornermut Siunnersuisoqatigiinniit sumiiffimmilu peqatigiiffiit sinniisaat 2013-imi januaarip 22-ani 23-anilu Kangerlussuarmi naapeqatigiipput. Tamatumani angusat ajunngeqaat, borgmesteri Hermann Berthelsen oqaaseqarpoq.

Suleqatigiinneq paasissutissiisarnerlu

Kangerlussuup aqutsivigineqarnerata pisortat suliffeqarfiisa assigiinngitsut akornanni suleqatigiinnerunikkut pitsaasumik malinnaaffigineqarnissaa ataatsimeeqatigiinnerup toqqaannartumik kingunerissavaa. Siullertut salliutillugulu politiit, piniarnermik nakkutilliisut kommunillu suleqatigiissutigalugu nunaannarmi/nunap timaani inatsisinik unioqqutitsisarnerit unitsinniassavaat. Siullertut ATV-iit qamuteralaallu atorlugit inatsisinik unioqqutitsilluni Kangerlussuup avannaatungaani angallannerit unitsivinneqarnissaat qulakkeerniarneqassaaq, taamatut politiit pisortaat Johan Davidsen oqarpoq.

Mads Pihl Qeqqani Inuutissarsiornermut Siunnersuisoqatigiinneersoq oqaluttuarpoq, sumiiffimmi najugalinnut, piniartunut tammajuitsussarsiniartitsisartunullu paasissutisiissutissat naqitat suliarineqareersut, massakkullu naqiterteqqinneqartut. Unioqqutitsilluni piniartarnerup unitsinneqarnissaa neriunartuuvoq, tamannami Kangerlussuarmut qanittumi umimmannik tuttunillu nujutitsinermi peqqutaanerpaagunarpoq. Kanerlussuarmi aqquserngit sinaanni ullumikkut uumasut tamakku takussavaallaarunnaarnikuupput, tamatumalu malitsigisaanik takornarissat aammalumi tamakkuninnga sullissisut ikinnerulernikuullutik.



Massakkut paasissutissiissutissat amerlanerusut suliaritinneqarput, tassa quppersagaliornikkut allatigullu takornarissanut ilisimatusartunullu takussutissiornertigut, taamaaliornikkut kikkut tamat Kangerlussuup qanittuani nunaannarmi angalaarnerminni inatsisitigut toqqammaviusunik ilisimaarinninnissaat angorusukkaluarlugu. Tamattami maaniissinnaasariaqarpugut, unnukkut tamanna pillugu innuttaasunik ataatsimiititsinermi peqataasut tamarmik taama isumaqarput.

Qamutinik motoorilinnik angalaarsinnaanermi malittarisassat

Kangerlussuup qanittuani qamutinik motoorilinnik angalaarfiusinnaasutigut malittarisassat ataatsimiinnermi qulaajarneqarput. Siusinnerusukkut immikkut akuersissuteqarsinnaanermi malittariniakkat assigiinngissitaarnerat ajornakusoortitsisarsimavoq, massakkulli tamakku atuukkunnaarlutik. Kangerlussuup avannaatungaani nunarsuarmi alutornaqisumi motoorilinnik angalaarsinnaanissamut immikkut

akuersissuteqartarneq periarfissaajunnaassaaq. Tamaanilu ukiakkut taamaallaat qimussimik sisoraatinilluunniit, aasakkullu umiatsiaaqqanik ukiorlu kaajallallugu pisuinnarmik angalaartoqarsinnaassalluni. Inatsisinik unioqqutitsinerit pisortanut nalunaarutigineqartassapput, tamanna piniarnermi nakkutilliisumit Hans Mølgaard-imit kiisalu Qeqqata Kommunianeersumit Tamara W. Henriksen-imit ersarissumik oqaatiginqarpoq.

Ataatsimiinnermi peqataasut motootilinnik angallassinnaanermut nalunaarusiassap 2013-imi Inatsisartunit akuerineqarnissaa qilaanaarivaat, taamaalilluni malittarisassatigut nalornisoortoqarsinnaaqqunagu. Taamaaliornikkut siunissami motoorilinnik angalaarsinnaanermut immikkut akuersissuteqartoqarsinnaajunnaarnissaa neriuutiginarpoq. Illuatungaatigulli naatsorsuutigineqarluni Tatsip Ataaniit Tasersuup tungaanut ukioq kaajallallugu motoorilinnik angalaarfiusinnaasussat, ukiuuneranilu Tatsip Ataaniit Ørkendal aqqusaarlugu angalaarfiusinnaasussamik pilersinneqassasut.

Ungoorisarneq kujammut saqiartorpoq

Kangerlussuup kujataatungaani annertunerusumik motoorilinnik angallakkiartornermi, Kangerlussuup kujataatungaani umimmaqarpallaarnera peqqutaavoq, pingaartumik Arnangarngup kuuata eqqaani Tasersiamilu. Umimmaat pillugit nutaamik nalunaarusiornikkut, ilaatigut ungoorisarnermut tunngasut tamatumanilu iliuuserisartagassat ilanngullugit, imaassinnaavoq kujavartiteruneq imminutakilerluarsinnaanerussasoq, tamaannami umimmaqarluarnerummat.



Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Nallakkersuisoqarfimmeersup Stella Ege Kristensen-ip neriuutigivaa, ukiuunerani piniartarneq, ukiortaap tulliup kingorna, umimmanniartarneq pillugu nalunaarusiaq nutaaq atuutilersimassasoq. Tamatumalu kingunerisussaassagaluarlugu, piniartut amerlanerit ukiup qaammataani siullerni pissarsinerusinnaalernissaat.

Tammajuitsussarsinialutitsisarnermi akuersissuteqartoqartalissaaq

Inatsisiliornermi pisussat pingajoraat akuersissuteqartarneq pillugu inatsisissaq, taannalu 2012-ip ukiuunerani Inatsisartunit akuersissutaavoq. Inuutissarsiuteqarnermut Suliffissaqartitsiniarnermullu Naalakkkersuisoqarfiup upernaamut malittarisassat piareersimanissaat naatsorsuutigivaa, tamatumuunalu, tammajuitsussarsititsiniarnermi akuersissuteqartarnissamik pilersaarusiornissaminut Qeqqta Kommunia periarfissaqalissaaq.

Tamatumalu kinguneranik Kangerlussuup kujataatungaaniittut umimmappassuit nunatsinnut iluaqutaanerunissaat aamma eqqarsaatigineqarpoq. Tammajuitsussarsititsiniartarneq pitsaasumik aaqqiivigineqarpat, tammajuitsussarsititsiniartartorpassuarnut nunatsinnullu tamanna iluaqutaalerumaartussatut isigivarput, taama Tina Jensen Inuutissarsiuteqarnermut Suliffissaqartitsiniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmeersoq, kiisalu Qeqqata Kommuniani pilersaarusiornermi pisortaq Hans Holt Poulsen isumaqatigillutik oqarput.

Aqutsivigineqarnermik pilersaarut ataatsimiissutigineralu

Kangerlussuup aqutsivigineqarnissaa pillugu pilersaarusiaq 2010-mi Inatsisartunit akuersissutigineqarnikuuvoq, tamarmillu isumaqatigiissutigivaat, taanna Kangerlussuup eqqaani nunaannarmi pisutigut innuttaasut, takornarissat piniarnermillu soqutigisallit periarfissaasigut ineriartortitsinissami pingaaruteqartuusoq.

Aqutsiviginninnissamik pilersaarut pingaarnernut pingasoqiusanut aaqqitaavoq. Kangerlussuarmi namminermut aqquserngillu sinaanni pisutigut innuttaasunik takornarissanullu pitsaasunik periarfissiinissaq eqqarsaatigineqarpoq. Kangerlussuup avannaatungaani pinngortitarsuaq nalissaqanngitsoq pingaartinneqarluni, Kalaallit Nunaanni tuttut piaqqiorfissuisa annersaqarfiusoq, RAMSAR-eqarfik kiisalu UNESCO-p nunarsuarmiunut kingornutassiissutiginninniarnera aamma eqqarsaatigineqarluni. Kangerlussuup kujataatungaa eqqarsaatigalugu umimmaat sumiiffissarsilluarsimapput, tamaanilu umimmaat piniartunut tammajuitsussarsiniartartunullu iluaqutaalluarsinnaallutik.