Borgmesterip ukiortaami oqalugiaataa

Tamassi ukiortaami pilluaritsi.
Neriuppunga tamassi ukioq qaanngiuttoq anigorluarsiumassagissi ukiumullu nutaamut nukissaqarluarumaartusi.
7. januar 2015

Tamassi ukiortaami pilluaritsi.
Neriuppunga tamassi ukioq qaanngiuttoq anigorluarsiumassagissi ukiumullu nutaamut nukissaqarluarumaartusi.

Ukioq 2014 aallartimmat Qeqqata Kommuniani atuartuutigut tamarmik Ipad-inik tuniorarneqarput, meeqqeriviit ilanngullugit. Taamaaliornitsigut naatsorsuutigaarput siunissami meerartatta nunarsuarmiooqataasutut misiginissaat ineriartornermullu katataannginnissaat angussagatsigu.

Attaveqaateqarnermi unamminartut kingulliit naammassigutsigit Qeqqata Kommuniani nunaqarfinni illoqarfinnilu tamani atuartuutigut aamma angerlarsimaffiup avataatigut toqqaannartumik internet-ikkut isersinnaalissapput. Periarfissat nunarsuarmut ammaasut killeqanngiusartumillu meerartatta ilinniarnissaannut ammaassisussat.

Taamaaliornitta aamma kinguneraa meeqqat tamarmik assigiimmik periarfissin-neqarmata, angajoqqaat aningaasatigut inissisimanerat apeqqutaatinnagu.

Qeqqata Kommuniani meerartatta atuartinneqarnerata pitsaanerulernissaa anguniarlugu atuarfeqarneq pillugu isumasioqatigiinnerit ingerlanneqartarput. Periutsit nunani allani ilaatigut Indiami Tuluit nunaannilu ingerlanneqartut misis-suataarneqarput nunatsinnullu naleqqussarlugit atorneqalersinnaanissaat periarfissiuunneqarpoq

Suliniutit tamakku kingunerissavaat meerartatta atuartuunerminni pissarsiassaasa annertunerulernerannik ilinniarnissaminnullu periarfissaasa annertunerulernerannik ilaatigut katataasartunik taaneqartartut malunnaatilimmik ikililisinnerisigut.

Sisimiuni Minngortuunnguup Atuarfia nutarterneqarluni naammassivoq, Sarfan-
nguanilu nutarterineq ukioq nutaami aallartissaaq. Neriuutigilluinnarparput atu-
arfiit sinnerisa nutarterneqarnissaat piaartumik Naalakkersuisunit isumagine-qarumaartoq.
Atuarfitta aqunneqarnerat nukittorsarniarlugu pisortaasut tamarmik pikkorissar-nernut assigiinngitsunut peqataatinneqarnissaat peqataatinneqarnerallu annertusarneqarpoq.
Inuusuttortatta piginnaanngorsartuarnissaannut suliniutit pikkorissartitsinerillu ingerlappagut, angusariaqaratsigumi inuusuttut amerlanerpaat ilinniagaqaler-nissaminnut piareersarluarnissaat.

Suliniutini taakkunani Maniitsumi Piareersarfik Sisimiunilu Qeqqata Akademy suliaqarluarnerannut qutsavigerusuppakka, neriuppungalu aamma ukiuni tulliuttuni angusaqarluarumaartusi.

Taamatut oqarlunga kommuunitsinni inuusuttut amerlanerusut ilinniarfinnut ingerlariartartut amerlanerujartuinnarnerat nuannaarutigaara.

Aammattaaq nuannaarutigaara Maniitsumi inuusuttut ornittagassaat suliaralugu
aallartinneqarmat. Tamanna inuusuttut atuisussat suleqatigalugit piareersarne-qarpoq, naatsorsuutigaaralu ulluinnarni atorneqarnissaanut aamma atuisussat suleqataalluarumaartut.

Kommuunitsinni suliffissaaleqineq akiorniarlugu 2014-imi pikkorissarnerit pisinnaa-
satigullu ineriartoritsinerit eqqumaffigineqarput, ukiorlu nutaamiit tamatuma aamma piginnaanngorsarnerit suliffinnillu suleqateqarnikkut sulinernut sungiu-sarnerit eqqumaffigalugit ingerlanneqassapput. Inuussutissalerineq ilaatigut Royal Greenland suleqatigalugu pikkorissaanikkut ingerlanneqareerpoq taannalu aamma ineriartortinneqaqqissaaq.

Maniitsumi sannavimmi iggavimmilu inuusuttut piginnaanngorsaqqinnerisa
ingerlaannarnissaat naatsorsuutigaarput tamatumani anguniarlugu inuusuttut amerlanerusut suliffinni tiguneqarsinnaalernissaat.

Aalisarnikkut piniarnikkullu tunitsiveqarnerit pillugit ukioq 2014 aallartilaartoq susassaqartut tamarmik Maniitsumi isumasioqatigiisinneqarput. Isumasioqatigiinnerup kingunerisaanik anguniagassatut siunniutat ilaat aallartereerput, qularutissaanngilarlu tamanna aalisartunut piniartunullu kinguneqarluarumaartoq.

Taamaattumik pingaaruteqarluinnarpoq kommuunitsinni tunitsivinnik pilersitsiniartut periarfissaannik tapersersorneqarnissaat.

Malunniutit ilagaat umiatsiaararsorluni saarullinniarneq malunnaatilimmik pitsanngoriarmat, tunitsiveqarnikkullu pitsanngorsaanerit suli annertunerulernissaat naatsorsuutigaarput.

Taamaattumik neriuutigilluarparput ukiuni tulliuttuni suliassaq taanna ingerlaan-nassasoq. Aalisagaatitta piniagassaatittalu inuiaqatigiinnut naleqarnerulersinneratigut kinguneqartussamik. Aammattaaq taamaaliornerup kingunerissavaa nunatsinni pisuussutitta atorluarneqarnerulernissaat.

Aalisartut piniartullu annertunerusumik namminneerlutik toqqaannartumillu tunisassiorsinnaanerat anguniarlugu tunisassiorsinnaanerannut pikkorissartinneqarput.
Taamaalilluni massakkut Kommuunitsinni taamatut tunisassiorsinnaanermut inuit 100-t missaaniittut pikkorissarnernut maannamut peqataasimapput.

Maniitsumi Sisimiunilu kalaalimineerniarfiit nutarterlugit suliarineqarput. Tul-linnguupporlu atorluarnerulernissaannut suliniutissat, atuisut pisisartullu suleqatigalugit.

Qeqqata Kommuniani utoqqarnut inissiaqarneq pingaartipparput. Taamaattumik nuannaarutigaara Maniitsumi Sisimiunilu inissiat katillugit 24-t aallartikkatsigit. Naammassinissaat qilanaarnaq.

Utoqqartagut eqqarsaatigalugit Sisimiuni utoqqaat Angerlarsimaffiata allineqarnera ingerlanneqarpoq.
Naammassippallu puigortunngortunut inissat katillugit arfineq marluk atulissavagut, pisariaqarluinnarsimmata.

Utoqqarnut sullissinitta pitsaanerulernissaa anguniarlugu suliniutit assigiinngitsut
ingerlanneqassapput. Tassanilu neriuutigaara utoqqaat peqatigiiffii aamma suleqatigilluarumaarlugit.

Maniitsumi innarluutillit ornittagassaat sanallugu aallartippoq. Naatsorsuutigaar-pullu taanna Maniitsumi innarluutillit sullinneqarnerannut pitsanngoriaataassasoq.

Innarluutilinnut naleqquttunik inissialiorneq anguniarlugu naatsorsuutigaarput 2015-p ingerlanerani inissiat katillugit 32-t Maniitsumi Sisimiunilu sanallugit aallartinneqassasut ukiullu marlussuit qaanngiuppata naammassineqassallutik.

Ilaqutariit nukittuut tassaapput inuiaqatigiinni sukatut inissisimasut, taamaattumillu aamma ilaqutariinnut sanngiinnerusunut ikorfartuisartut pinngitsoorneqarsin-naanngitsut. Taamaattumik Qeqqata Kommuniani ilaqutariit ikorfartorneqarnis-saannut ilaqutariit ataatsimut isigalugit suliniuteqarnitta ingerlatiinnarnissaanut qilanaarpugut.

Piginneqatigiilluni imaluunniit 20-20-60 aqqutigalugu kommuunitsini illuliornerit ingerlapput, ukiunilu tulliuttuni ingerlannarnissaat naatsorsuutigaarput. Neriuutigaarput Naalakkersuisunngortut isummap taassuma ingerlatiinnarnissaanut suleqataalluarumaartut. Kiisalu naatsorsuutigaarput Namminersorlutik Oqartussat Sisimiuni Maniitsumilu nalinginnaasunik inissialiorniarnertik ingerlatissagaat.

Atammimmi illuliat marluk naammassipput, Napasumilu ataaseq suliarineqarluni sananeqarpoq.

Kangerlussuarmilu illuliat sisamat sananeqarnerat ingerlanneqarpoq.
Pinngortitap paarilluarnissaanut suliniutit arlallit ingerlapput. Maniitsumi, Sisimiuni Kangerlussuarmilu eqqaavissuit salinneqarnerat ingerlanneqarpoq. Nunaqarfitta ilaanni suliat taamaattut ingerlanneqarputtaaq nangeqqinneqas-sallutillu.
Sisimiuni Maniitsumilu sanaartorfigissaanerit nunagissaanerillu ingerlanneqarput,
naatsorsuutigigatsigu taamaaliornitsigut nunaminertat nutaat illuliorfigineqarsinnaasunngussammata.
Atammimmi Kangerlussuarmilu kuuffissualiornerit ingerlanneqarput.

Maniitsumi inuusuttut ornittagassaat sanallugu aallartereerpoq. Sisimiunilu Igdlo Mountain suleqatigalugu inuusuttut ornittagassaat aamma aallartereerluni, aasamullu nutaatut ingerlanneqalissalluni. Taakku marluk naammassippata qularinngilara inuusuttortatta ornittagaqarnikkut periarfissaat pitsanngoriaateqarluassammata.

Nalunngilarput Sisimiuni nipilersornermut ilinniarfeqarneq meeqqat nipilersornermik ilinniarnissaannut annertuumik siuarsaataasoq. Taamaattumik nuannaarutigaara aamma Maniitsumi nipilersornermik Ilinniarfeqalissagatta.
Tassami meeqqerivikoq Aja ilaatigut taamatut atorneqalissammat. Taassuma saniatigut taanna aamma Utoqqaat Peqatigiiffiannit, Ikioqatigiiffimmit aammalu Røde Korsimit atorneqalertussaavoq.

Ilisimavarput Maniitsumi sisorarnermik soqutigisallit amerlasuujusut. Taakkulu periarfissaat pitsaanerulersinniarlugit qamussuit illiliniuutit pissarsiaraagut. Neriuppunga ukiup nutaap ingerlanerani Sisorarluni periarfissaqarneq Maniitsor-miunit tigulluarneqarumaartoq.

Ukiut ingerlanerini kommuunitsinni aatsitassanik misissuinerit arlaqartut ingerlanneqarput tullinnguupporlu qalluinissaannut akuersissuteqarnissat.

Naalakkersuisut kajumissaassavakka suliassat taakku aallartinneqarsinnaanerat
sukkanerusumik sukumiisumillu misissoqqullugu.

Ungasinngitsukkut Inatsisartunut qinersivugut nutaanillu Naalakkersuisoqalerluta.
Neriuutigaara Naalakkersuisunngortut suleqatigilluarumaarlugit, naatsorsuu-tigigakkumi sanaartugassat eqqarsaatigalugit kommuunitta ineriartoqqinnissaanut
aningaasaliissutit annertunerusariaqartut naleqqunnerpaajussallunilu inoqassu-serput aallaavigalugu aningaasaliisoqartaleruni.

Massakkut ukiut arlaqalerput Naalakkersuisuusartut eqqartortarmassasuk Inatsisartut sanaartugassanut aningaasaliissutaat kommuuninut nuunneqassasut.
Neriuppunga tamanna piaartumik aalajangiiffigineqarumaartoq.

Aammattaaq Naalakkersuisut kajumissaassavakka kommuunerujussuanngornermut atatillugu kommuuninut nuutassat amerlanerujussuit piaartumik nuunneqarnissaat sulissutigeqqullugu.

Qeqqata Kommuuniani piareersimavugut akisussaaffiit amerlanerusut tigunissaan-
nut aammalu naatsorsuutigigatsigu tamanna innuttaasunut sullissinerup pitsaaneru-
lernerannik kinguneqassasoq.

Naalakkersuisunngortut isumaqatigiissutaanni kommuuninut allanut aningaa-saliissutissat suliarineqarnissaannulluunniit tunngavissaat annertupput.

Isumaqatigiissummili toqqaannartumik Qeqqata Kommuunianut aningaasaliis-sutissanik annertuunik peqanngilaq. Nunatta aningaasaqarnikkut pitsaaneruler-nissaa anguniarparput tamatta, taamaattumik takornariaqarneq siuarsarneqassasoq
Naalakkersuisut isumaqatigilluinnarpakka.
Siuarsaanissamullu aqqutissat ilagivaat Kangerlussuup mittarfissuartut ataannarnissaanik naqissusiinermi Kangerlussuarmi talittarfeqarnikkut pitsanngorsaanissaq avaqqunneqarsinnaanngimmat.

Inuussutissarsiornikkullu periarfissat suli annertunerujussuanngussapput.
Sisimiuniit Kangerlussuarmut aqquserngup sananeqarnissaa piviusunngortinneqarpat.
Qeqqata Kommunianit qularinngilarput Naalakkersuisut Kangerlussuup ataannar-
nissaanik naqissusiinerisitigut avataaniit aningaasaleerusuttut anigaasaliinissaminnut kajuminnerulissasut piumassuseqanerulerlutillu.

Suliassani taakkunani Naalakkersuisut Qeqqatalu Kommunia sapiissuseqarlutik
suleqatigiittariaqarput. Nunarput aningaqarnikkut siumut aallartariaqarpoq.

Ukiup qaangiutilersup ingerlanerani nunaqqatigut sutigut tamatigut takutitsilluarsimasut tamaasa immikkut taagunngikkaluarlugit, taamaalillutillu Qeqqata Kommunianut pitsaasumik takutitsisimasut, qutsavigerusuppakka. Nunaqarfitta arfiniliusut illoqarfittalu marluusut nuannernerulernissaannut suleqataagassi, qujanarsuaq.

Qeqqata Kommunia sinnerlugu innuttaasut tamaasa ukiumut qaanngiuttumut
qutsavigissavassi ukiortaamilu pilluarnissassinnik kissaappassi.

Borgmesteri Hermann Berthelsen

Ukiortaami oqalugiaat aamma asseq toorlugu isiginnaarsinnaavat.