Tusagasiuutinut nalunaarut Kangaamiuni inuussutissarsiorneq pillugu isumasioqatiginneq

Kangaamiuni nunaqarfinni aqutsisut Qeqqata Inuussutissarsiornermi Siunnersuisoqatigiivi suleqatigalugit ulluni 3, 4 aamma 5. oktober 2015 inuussutissarsiorneq pillugu isumasioqatigiissitsipput ilaatigut Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisumit Vittus Qujaukitsoq-mit kiisalu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisuiumit Karl Kristian Kruse-imit kiisalu Maniitsumit kommunalbestyrelsimut ilaasortanit aamma Kangaamiuni inuussutissarsiutilinnit suliffeqarfinnillu peqataaffigineqartumik. Isumasioqat-igiinnermi siunertaavoq Kangamiuni inuussutissarsiornerup siuarsarneqarnissaa minnerunngitsumillu Aalisartoqarneq, Piniartoqarneq Takornariaqarnerullu siuarsarnisaa.

Nunaqarfinni Aqutsisut siulittaasuata aamma kommunalbestyrelsimut ilaasortap Tønnes Kreutzmann-ip kiisalu borgmesterip tulliata siulliup Gideon Lyberth-ip tikeraat peqataasullu isumasioqatigiinnermut tikilluaqqullugit oqaaseqarput.
4. oktober 2015

Kangaamiuni Kangerlussuarmilu umiarsualiveqarneq. 

Tiinasip Giitiuullu Naalakkersuisunut ilaasortanut erseqqissaassutigaat Qeqqata Kommuniani unammillernartut pingaartumik Kangaamiuni umiarsualiveqarneq ukiorpaalunngortuni nutaamik sanasoqarnissaanik kissaatigineqarsimasoq tassami umiarsuarnit annerusunit soorlu Sarfaq Ittuk-immit aammalu RAL-ip umiarsuaanik pajuttaatinik tulaffigineqarsinnaanngimmat taakkumi tulassinnaasuugunik saarullinnik qerisunik assartuineq ajornannginnerusumik ingerlanneqarsinnaagaluarmat, maannakkummi Kangaamiuni tunisassiorneq uneqattaartarpoq Royal Greenland-ip qerititsiviisa mikivallaarneri peqqutigalugit. Minnerunngitsumillu umiarsuit takornariartaatit Kalaallit Nunaannut tikittartut eqqarsaatigalugit. Tamanna naammaginanngilaq tamannalu tunngavigalugu Kangaamiuni umiarsualiviornissamut aningaasanik immikkoortitsisoqarnissa kissaatigineqarpoq minnerunngitsumillu Kangerlussuarmi, taamaalioarnikkummi inuiaqatigiinnut iluaqutaassaaq takornariaqarneq siuarsarneqassammat.

Visit Greenland-ip peqataatitaata Mads Skifte-p ukioq manna umiarsuit takornarissanik angallassisut nunatsinnut sumut tikittarnersut saqqummiuppai, tassanilu ersarissumik takuneqarsinnaavoq 2015-imi Qeqqata Kommunianut tikittartut amerleriangaatsiarsimapput.

Illoqarfiit aamma nunaqarfiit

Tikittut

Sisimiut

55 takornarissat umiarsuarsui

Kangerlussuaq

45 takornarissat umiarsuarsui

Nuuk

34 takornarissat umiarsuarsui

Mads Skifte-p isertuunnagu oqatigaa Kangaamiunut umiarsuarnik tikittoqartarnissaa kissaatiginartoq tamannalu tunngavigalugu Kangaamiormiut takornarissanik tikinneqartarnissaannut piareersarnermut ikiutaanissamut piareersimalluni kisiannili pingaaruteqarluinnartoq umiarsualiveqarnerup aaqqinneqarnissaa.

Asseq isumasioqatigiinnermi ilaasussat umiatsiaaqqamik Kangaamiunut ikaanneqarput Sarfaq Ittuk-iminngaanniik.
Poca 600

Borgmesterimut tapersiineq Naalakkersuisoq Knud Kristiansen-imut allagaanut. 

Borgmesterip tulliata siulliup Gideon Lyberth-ip kiisalu Maniitsumi kommunalbestyrelsimut ilaasortat Borgmester Hermann Berthelsen-ip Ineqarnermut, Sanaartornermut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoq, Knud Kristiansen-imut allagaanut tapersersiipput Kangerlussuarmi takornarissat umiarsuaannut talittarfiliornissamut kiisalu ATV-inut Sisimiut Kangerlussuullu akornanni aqqusinniornissamut. Kangerlussuarmi talittarfiliornissaq takornariaqarnerup inerisarnissaanut Qeqqata Kommunianut pingaaruteqarluinnnarpoq, pingaaruteqarporlu Kangerlussuarmi Kangaamiunilu umiarsualiviliornissat salliutinneqarnissaat, sumiiffiimmi taakku Qeqqata Kommunianiittut takornariaqarfittut periarfissaqarluarmata soorlu qissattarluni aalisartartunut Kangerlussuarmi periarfissaqarluarmat, Kangerlussuatsiaq, tammajuitsussarsiorluni piniartartunut, helikopteri atorlugu sisorartartunut kiisalu allarpassuarnut.

Kommunalbestyrelsip qanittukkut ataatsimiinnermini akuereqqammerpaat 16-inik nunaminertanik qissattarluni eqalunniartitsivissanik Qeqqata Kommuniani qinnuteqartoqarsinnaasoq kiisalu nunaminertat illuarartallu 6-it umimmannik tammajuitussarsiorlutik piniartartunut, aammalu nunaminertat Kangaamiuni Maniitsumilu piffissami qanittumi heliskeerluni sisorartitsivissanik taamaasilluni takornariartitsisartunut atugassarititaasut pitsaaneruleqqullugut, taamatummi aaqqissuineq takornariartitsisartunut ataasiakkaanut nunamik immikkuullarissumik kisermaassilluni atuinissamik akuersissuteqalersitsisussaavoq. Takornarissanut pitsaasumik neqeruussagaanni pisariarqarpoq Kangaamiuni Kangerlussuarmillu umiarsualiveqarnerup tungaatigut atugassaqartitsinissaq.

Illoqarfinni nunaqarfinnilu aalisakkerivinni innaallagissamut akigitinneqartut. 

Gideon Lyberh-ip Lilleholm-imik piginnittumik Jens Møller-imik oqaloqatiginnereerluni aamma inuussutissarsiornermut tunngasunut isumasioqataanermut saqqumiisumut taannalu Pilersuisumut, Pisiffimmut Brugsen-imullu kalaaliminernik tunisassiortoq, taassuma takutippaa kalaaliminernik nutaatut tunisassiarineqarsinnaasut nunatsinnut avammullu periarfissaqarluartoq, nutaarsiassatullu oqaatigaa umimmaap neqaanik pizzaliortalerluni. Oqaatigaali innaallagissamut Nukissiorfimmiit akigitinneqartut unammillernartuusut (innaallagissamut, imermut) pizzap naqqanut (iffiaq qaqortoq), tassami pineqartunut akigitinneqartut illoqarfinni anginerni annikinnerummata. (fabrikkini) 

Akigitinneqartut assigiinngisutaat Innaallagissaamut Imermullu

Fabrikkini

1,18 kr.  1 KW-imut

Tunissassiorfimmut mikisumut pizza naqqanut sananermut akigitinneqartoq

3,47.Kr  1 KW-imut

Qulaani takuneqarsinnaasutut nukissiornermut akigitinneqartut assigiinngeqisut, taamaattumillu Naalakkersuisut tungaanniit iliuuseqartoqartariaqarpoq suliffeqarfinnik nutaanik pilersitsisoqartassappat kiisalu ataatsimut isigalugu inuussutissarsiutinik pilersitsiniartut akinik pitsaanerusunik Nukissiorfimmiit atugassaqartinnerisigut. 

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga



Gideon Lyberth

Qeqqata Kommuniani borgmesterip tullia siulleq