Ilaqutariinnik isumasioqatigiisitsineq

12. oktober 2015

Sapaatip akunnera 41-mi Qeqqata Kommuniani sulisunik aqutsisut arlallit ”Ilaqutariinnik isumasioqatigiisitsineq”-mik periutsimik saqqummiivigineqarput. Immikkoortuni assigiinngitsuni inunnik sullissisunit arlaqartunit periuseq atorneqarsinnaavoq. Pingaartumik meeqqat atuarfiini, meeqqerivinni, ilaqutariinnermut ingerlatsivinni assigisaanilu, kommunimit iluaqutaalluarsinnaal- luni, sulisunit atorluarneqarsinnaavoq. 

Ilaqutariinnik isumasioqatigiisitsineq aaqqiagiinnginnernut aaqqiissutissanik nassaarniarfiuvoq, tassani ilaqutaasut meeqqallu/inuusuttullu tunuliaqutai ataatsimoorlutik, meeraq/inuusuttoq peqatigalugu, aaqqiissutissanik pilersaarusiorlutillu suliniuteqassallutik.

Kommunip sulisui, meeqqap inuusuttulluunniit peqqinneranut, ingerlaneranut ineriartorneranullu ernumassuteqartoqartillugu imaluunniit naviarnartorsiortoqartillugu, meeqqat atuarfianiikkalu arunik, meeqqerivimmi isumaginninnermik siunnersortiugaluarunik, ilaqutariinnik katsorsaasuugaluarunik ilaqutariinnut ilaqutariinnik isumasioqatigiisitsinissamik neqerooruteqarsinnaapput. Oqartussaqarfinni pinaveersaartitsisarfinnilu ilaqutariinnik isumasioqatigiisitsineq atorneqarsinnaavoq.

Ilaqutariinnik isumasioqatigiisitsinermi meeqqap inuusuttullu ilaqutai, ikinngutai imaluunniit meeqqap inuusuttulluunniit inuunerani pingaaruteqartut peqataatinneqassapput. Meeraq, inuusuttoq ilaqutaasullu isumaqatigalugit isumasioqatigiisitsineq ingerlanneqassaaq, ilaqutaasullu kikkut isumasioqatigiisitsinermut peqataanissaannik aalajangiisuusussaapput. Isumasioqatigiisitsinissap aaqqissorneqarnissaanut, Ilaqutariinnermi immikkoortortaq ataqatigiissaarisumik toqqaassaaq, taassumalu isumasioqatigiisitsinissamut peqataasussat piareersassavai, taamatullu piareersagassat allat suliarissallugit. Ataqatigiissaarisoq tassaavoq ilaqutariinnut immikkoortortamullu attaveqaataasoq.

Ilaqutariinnik isumasioqatigiisitsinermi ilaqutariit ajornartorsioraluarlutik tamarmik nukittorfeqarlutillu tunniussassaqarsinnaasuusutullu isigineqartarput. Isumasioqatigiisitsineq ilaqutariit akisus- saaqataarnermik tigusinissaannik periarfissisuuvoq. Isumasioqatigiisitsineq pingasunut aggulugaavoq, siullermik paasititsiniaaneq, tassani sulisut meeqqamut inuusuttumullu tungaatigut suut nukissatut ajornartorsiutitullu isigineqartut pillugit paasissutissanik saqqummiissapput, aappaattut ilaqutariit tunuliaqutaasullu suut unamminartuusinnaasut pillugit eqqartueqatigiissapput, taama- tullu meeqqamut inuusuttumullu aaqqiissutaasinnaasunik pilersaarusiussallutik. Isumasioqatigii- sitsinerup aappaani sulisut peqataaneq ajorput, ilaqutaasulli ingerlariaqqinnissaminnik pisariaqartitsigunik iseqquneqarsinnaallutik. Ilaqutariit apeqqutit eqqartoreerunikkit, meeqqamullu inuusuttumullu pilersaarusioreerunik, pingajuattut sulisut isertinneqassapput. Tamatuma kingorna pilersaarut akuerineqassaaq, pilersaarutip akuerineqarnissaanut meeqqamut pitsaanerpaamik aaqqiissuteqarnissamut akerliunnginnissaa aallaaviussaaq.

Ilaqutariinnermut Naligiissitaanermut Isumaginninnermullu Naalakkersuisoqarfimmit ilaqutariinnik isumasioqatigiisitsineq atorluarsinnaasutut isigineqarpoq, periuseq ilaqutariinnik pingaartitsisuum- mat inunnik sullissivinni atorneqarsinnaalluni, taannalu kalaallit ilaqutariinnikkut kulturiannut assut tulluuttuulluni. Tamatuma saniatigut nuna tamakkerlugu angerlarsimaffiup avataanut inissiisarnerit annikillisinneqarnissaat politikkikkut aalajangerneqarnikuuvoq, politikkikkullu aalajangiinermut ilaqutariinnik isumasioqatigiisitsisarneq sakkutut atorluarneqarsinnaalluni.

Ilaqutariinnik isumasioqatigiisitsisarneq Kalaallit Nunaanni kommunini tamani atuutilersinneqarnissaa siunertaralugu, Ilaqutariinnermut Naligiissitaanermut Isumaginninnermullu Naalakkersuisoqarfimmit Maria Forberg atorfinitsinneqarnikuuvoq, tamannalu tunngavigalugu sapaatip akunnera 41-mi Qeqqata kommunianut tikinnikuulluni.

Suleriuseq Qeqqata kommunianit tigulluarneqarpoq, periusillu atuutilersinneqarnissaanut kom- muni siunertaqarluni. Kommuni atuilluartuunissamik suliniuteqarneranut, uani ”Ilaqutariittut pitsa- anerusumik inuuneq”, periuseq tulluulluinnarpoq. Uani anguniagaasoq tassaavoq, ilaqutaasoq peqataatinneqarnissaa, tassa inuiaqatigiit atuilluartuunermi ilaqutariinnermut immikkoortortami piginnaasanik ineriartortitsinikkut, ilinniarnikkut tunuliaqutinillu pilersitsinikkut, taamatullu maligas- siuisutut pissutsinillu allannguisutut, taamak oqarpoq Ilaqutariinnermi immikkoortortamiit Johanne Egede Evaldsen immikkoortortami aqutsisoq.