Kangerlussuarmi innuttaasunik ataatsimiititsinermi inuit 100-ngajaat peqataapput

Ippassaq ataasinngornermi novembarip 16-iani unnukkut Kangerlussuarmi mittarfik pillugu Qeqqata Kommunia innuttaasunik ataatsimiititsivoq. Innuttaasunit soqutiginninneq annertuvoq, Kangerlussuarmi innuttaasunit 500-sunit 100-ngajaat ornigupput.
17. november 2015

Suliamik ilisimasallit amerlasuut peqataapput 

Qeqqata Kommunia, Air Greenland, Mittarfeqarfiit aamma ARTEK/DTU peqatigalugit ulluunerani Kalaallit Nunaani timmisartuussisarneq aammalu Kangerlussuaq pillugu Inatsisartut sanaartornermut ataatsimiititaliaat paasissutissiissuteqarfigaat. Inatsisartut sanaartornermut ataatsimiititaliaat Nuummut uterlutik aallareernerisa kingorna, Mittarfeqarfiit aamma Air Greenland-ip pisortaaneri, ARTEK-ip nunamut qeriuaannartumut ilisimatuua aammalu Qeqqata Kommuniata borgmesteria Kangerlussuarmiiginnarput innutaasunillu ataatsimiititsillutik.

Nuna qeriuaannartoq pillugu isumaqatigiinnginneq 

Air Greenland-ip oqaluttuaraa, sinerissami mittarfiit 1799m aamma 2200m takissusillit mittarfinnut akulikitsumik mittarneq ajoqusissagaat aammalu mittarfiit taamatut takissusillit nassatanik assartuinermut inissaqartitsinngitsut. Mittarfeqarfiit paasissutissiissutigaat, Naalakkersuisoqarfimmit qinnuigineqarnikkut, iluarsartuussinissaq ullutsinnut naapertuuttoq qanoq akeqarnissaa sukkasuumik misissuiffigisimallugu. ARTEK/DTU paasissutissiissutigaa, nunap qeriuaannartumut mittarfik Amerikamiut qulakkeereersimagaat, ataatsimullu isigalugu nunap qeriuaannartup aakkiartorneranik ajornartorsiuteqanngitsoq, kisiannili mittarfimmi kimmut 250 meterit kingulliit nikittoornermik ajoquteqalersimasut.

Nutaamik qalliuteqalernissaa pillugu isumaqatigiinneq 

Ilisimatuulli isumaqatigiissutigaat, mittarfik nutaamik qalliutitaartariaqartoq, asfalti atuuttoq 1987-iminngaanneerami atuussinnaaneralu ukiunut 20-25-nut naatsorsuussaalluni. Maannakkut ukiut 30-ngajaat ingerlareerput nutaamillu qalliusiinissaq pisariaqarpoq. Tassa taamaalilluni, Namminersornerullutik Oqartussat / Namminersorlutik Oqartussat Kangerlussuaq 1992-imi tigummatigulli mittarfimmi nutaamik asfalterisoqarnikuunngilaq.

Inuutissarsiutititigut ineriartortitsineq 

Uninngallatsiareernerup kingorna Qeqqata Kommuniani borgmesterip Kangerlussuarmi inuutissarsiutitigut sulianiuterpassuit pillugit oqaluttuarpoq. Borgmesterip ilaatigut Air Iceland-ip aasamut Kangerlussuarmut timmisartuussisalernissaa aammalu Kangerlussuup Sisimiullu akornanni ATV-nut aqqutissaq, biilinut misileraavissaq neriunaateqarluartoq aammalu umiarsualivissatut nutaatut pilersaarutaasoq pillugit oqaluttuarpoq, tamatumani umiarsuarnik takornariartaatinut ilaasussat pitsaasumik paarlaaffigisinnaasaat kiisalu usinik paarlaaffiusinnaasoq.

Mittarfiit amerikamiunit pilersinneqartut 

Sorsunnersuup aappaata ingerlanerani amerikamiunit mittarfiit sanaartorneqarsimasut, nunat eqqaamiutta suli atormatigit ineriartortillugillu borgmesterip tupigusuutigaa. Nunavumi Iqalunni mittarfik suli atorneqarpoq, Island-imi Keflavimmi mittarfik suli atorneqarpoq Savalimmiunilu Vagar-imi mittarfik suli atorneqarluni. Illuatungaatigulli amerikamiut mittarfii silap pitsaassusaanik qulakkeerinnittut Nunatsinni atorunnaarusunneqarput. Taamaaliornerup aningaasaleerusuttut annilaangalersippaat, naak nunat eqqaamiutsinnut sanilliukkaanni pissutsit paaseriikkat ineriartornermik kinguneqartut, borgmesteri oqaluttuarpoq.

Naalakkersuisoq peqataasinnaanani nalunaartoq 

Ineqarnermut, Sanaartornermut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoq Knud Kristiansen taassumalu atorfilittai ajoraluartumik innuttaasunik ataatsimiititsinermi peqataasinnaanatik nalunaaruteqarput. Peqataasinnaanani nalunaarneq innuttaasunit saqqummiisunut apeqqutissalippassuarnit pitsaasumik tiguneqanngilaq. Kangerlussuarmi tulliani innuttaasunik ataatsimiittoqarnissaanut innuttaasut Naalakkersuisoq takussallugu tusarfigissallugulu qilanaarivaat.