Borgmester Hermann Berthelsenip ukiortaami oqalugiaataa

Ukiortaaq 2016.

Tamassi ukiortaami uummammik pisumik pilluaritsi.
Neriuppunga tamassi ukioq qaanngiuttoq ajunngitsumik anigorsimassagissi.
1. januar 2016

Ukioq 2015 puigunaatsunik pisoqarfiuvoq. Ataqqinartorsuaq Dronning Margrethe aappaat aasaq manna Qeqqata Kommunianut tikeraarpoq uini kunngikkormiutut ataqqinasusilik Prins Henrik peqatigalugu. Kunngikkormiut tikeraarneranni atuilluartuunermut suliagut qitiutippagut.

  • Maniitsumi meeqqanut tunngasut takutippagut
  • Sisimiuni inuusuttunut tunngasut takutillugit
  • Kangaamiunilu utoqqarnut tunngasut sammillugit.

Minnerunngitsumillu nuannaarutigaarput nunarsuarmioqatigiinni eriagisassat pillugit FN-p suleqatigiiffiata UNESCO –p allattorsimaffianut ilanngunniarlugit.

Suliniutitta ilaat NIPISAT kunngikkormiut umiarsuaannit Dannebrogimit aqqusaarneqarpoq. Aage V.Jensen-p aningaasaateqarfiata suliniuterput aningaasalermagu qutsavigaarput.

Tikeraarnermut atatillugu assigiinngitsutigut suleqataasorpassuit innuttaasullu tamaasa qutsaviginiarpakka. Minnerunngitsumik meerarpassuit nuannaarlutik tikilluaqqusisut takutitsisullu qutsavigaassi. Qeqqata Kommuunia pitsassuarmik takutipparsi. 

Qeqqata Kommuniani , illoqarfinni nunaqarfinnilu meeqqqerivitsialak eqqulluarpoq, ilaatigut meeqqerivinni meeqqerivitsialammut atatillugu immikkoortut ilaanni ilinniartut nunatsinni siullersaallutik immikkoortut 0 aamma 1 naammasivaat, immikkoortorlu massakkut 2 aallartillugu. Ilinniartitaaneq una Inerisaavimmit ingerlanneqartoq sisamanik immikkoortoqarpoq. Nunaqarfitsinni meeqqerivinni sulisut taakkunannga ilinniartunit pikkorissarneqassapput.

2015-imi najugaq qimannagu perorsaasut 16-t nutaat naammassipput tamarmillu Qeqqata Kommuniani atorfeqalerlutik. Augustimi aamma 21-t ilinniarlutik aallartipput ukiullu pingasut sinnilaarlugit qaangiuppata naammassissallutik suleqatigilernissaat qilanaarilereerparput.

Nutaamik eqqarsarluta ilinniartitaanermut qarasaasiaq atorlugu atuartitsinerit annertunerulersumik atulerpagut. Taakkulu ilagaat Granny Cloud. Taanna tassaavoq Ilinniartitsisut tuluttut oqaluttut ilitsersuisoralugit nunaqarfitsinni Skype atorlugu tuluttut ilinniartitsineq. Upernaaq Atammimmi holdit marluk aallartipput, taakkulu 1.-3.klassimi atuartut sapaatit akunneri tamaasa Canada-imiit Hong Kong-imiillu atuartinneqartarput.

Hold-i ataaseq septemberimi Kangaamiuni aallartipparput, taakkulu Sydafrika-imiit Canada-miillu ilinniartitsisoqarput.

Taamatut ingerlanitsinni naatsorsuutigaarput atuartuutitta tuluttut ilinnartitaanerat qaffasinnerulissasoq ilinniaqqinnissaminnullu periarfissaat pitsaanerulissasut.

Neriuutigilluinnarparput Namminersorlutik Oqartussat kommunitsinni annertunerusumik inissialiornermik ingerlatsissasut. Tassami takusinnaagatsigu Sisimiuni Maniitsumilu inissiat arlallit piiarneqarnerat ingerlasoq. Nutaanik taarserneqartariaqarput.

Taakku saniatigut innuttaasut namminerisaminnik inissaqarnissaat suli pitsaanerulersinniarlugu 20-20-60 aamma piginneqatigiilluni inissialiornissanut aningaasaliissuteqarpugut.

Aammattaaq aningaasaleeqqippugut nunaqarfitta ilaanni illuliornissat anguniarlugit.

Innuttaasunik sullissinerup suli pitsaanerulernissaa anguniarlugu, taamaalillutalu sullissinerup sukkanerulernissaa anguniarlugu suliniutit assigiinngitsut ilaatigut ilaqutariinnermi immikkoortortami ingerlappagut.

Nunaqarfitsinni sullissinerit nutaat ilagaat angalaqatigiittartunik pilersitsigatta.

Taakkua suliassaasa pingaarnersaraat suliassat oqimaatsut ilaqutariinnut tunngassuteqartut sukkanerusumik suliarineqartarnissaat. Ataavartumillu suliarineqassallutik ilaqutariit pineqartut qanimut suleqatigalugit.

Maniitsumi inuusuttut ornittagaat nutaaq atulerpoq taamatullu Sisimiuni aamma ukioq manna inuusuttut ornittagaat namminersortoq atulerluni. Naatsorsuutigilluinnarpara inuusuttunut sullissinerit taakku aqqutigalugit pitsaanerulissasut. Inuusuttut suleqataanissaat qilanaaraarput.

2015-imut atatillugu eqqaamasassatta ilagaat ukiarmi aatsitasarsiorfissaq nutaaq aallartinnissaminut akuerineqarmat. Tassalu Hudson Ressources Itillip Kangerlussuullu akornanni Anorthosit –imik piiaasinnaalissammat. Neriuppugullu taanna 2016-mi piiaalluni aallartikkumaartoq. Suliarlu taanna iluatsippat ukiut marlussuit qaangiuppata glasfiberiliorfinni atorneqalernerisigut nunatsinni takusalissavagut umiatsiat ilaatigut nunatsinnit ujaqqanik aatsitsilluni sanaat.

Pissanganartut ilagaat Nikkel-imik nassaartoqarneratigut ukiut arlaqanngitsut qaangiuppata kommuunitsinni aatsitassarsiorfimmik allamik pilersitsisoqarnissaa.

Qularnanngilaq siunissami kommuunitsinni aatsitassarsiorfiit arlallit ammarneqarumaartut. Taamaattumik pingaartutut isigivarput tamakkuninnga sullissisinnaanermut piareersarnerit suliffeqarfiit kommuunitsinniittut eqqumaffigilluinassagaat.

Piareersarluanngikkaanni inangerneqarnissaq qaninnerusarpoq.

Qeqqata Kommuunianiit anguniarparput innarluutillit amerlanerusut, massakkut Danmarkimiittut, angerlartinnissaat. Tamannali piareersarluarnissamik peqqissaarlunilu suliaqarnissamik tunngaveqassaaq. Uanilu najugaqarfissat naleqquttuunissaat pingaaruteqarpoq aammalu pingaaruteqarluinnarpoq sulinissaminnut naleqquttunik sulisoqarnissaa.

Taamaattumik innarluutilinnik sullissisinnaasunik pikkorissaanerit ingerlatilissavagut ilaatigut Pisoq Piareersarfiillu suleqatigalugit. Pikkorissaatinut ilaatinneqassapput ADHD/ Austisme-inik sullissisinnaanerit.

Taamaaliornitsigut innarluutilinnut assigiinngitsunut sullissisinnaasut piareersarluassavagut. Piareersarnitsinni ullumikkut kommuunitsinni pigeriikkagut annertuumik suleqatigineqassapput.

Innarluutilittatta pitsaasumik kommuunitsinnut tikilluaqquneqarnissaat suleqatigiilluta pitsaasumik piareersassavarput.

Maniitsumi Sisimiunilu innarluutilinnut inissiat katillugit 32-t sanalerpagut neriuppugullu ukiut marlussuit qaangiuppata naammassineqassasut innarluutilittatsinnut iluaqutissanngorlutik.

Sisimiuni puigortunngortut Utoqqaat angerlarsimaffianni najugaqarfissaat ukiup ingerlanerani atuutilissaaq.

Sisimiuni Maniitsumilu utoqqartatsinnut pisinnaanerusunut inissiat katillugit 24-it ukiup ingerlanerani atulissapput.

Nuannaarutigisatta ilagaat Maniitsumi nipilersornermut ilinniarfik aallartinnissaminut piareermat. Piareersaatillu kingulliit naammasseriarpata ukiup aallartilaarnerani piareernissaa naatsorsuutigaarput.

Taamaalilluta illoqarfitsinni marluusuni meerartagut nipilersornermik erinarsornermillu ilinniarnissaminnut pitsaasumik periarfissaqalissapput.

Qeqqata Kommunabestyrelsiani isumaqarpugut Namminersorlutik Oqartussat aningaasaliuttagaat tamatta pitsaanerusumik ineriartornissatsinnut aningaasaliissutaanngitsut. Nunarpummi ineriartortissavarput nunatta periarfissai aallaavigalugit.

Taamaattumik isumaqarpugut kukkunerulluinnartoq Kangerlussuarmi mittarfiup nunatsinnut isaavittut atorunnaarsinniarlugu Naalakkersuisut nalunaaruteqarnerat.

Kialuunniimmi nalunngilaa Kangerlussuarmi eqqaanilu inuussutissarsiutaasinnaasut arlalissuummata, taakkulu ilaat taamaallaat Kangerlussuarmi ingerlanneqarsinnaallutik.

Ineriartuutissanut ilaavoq Kangerlussuup umiarsualiveqarnikkut aaqqiivigineqarnissaa. Naalakkersuisut inussiarnersumik kajumissaassavagut suliassaq taanna pimooruteqqullugu.

Naalakkersuisunut piumasaqaatigissavarput misissuinerit eqqortumik tunngavillit aallavigalugit nunattalu akiliisinnaassuseqarnera aallaavigalugu aningaasartuutissanut angisuunut aatsaat aalajangeeqqullugit.

Sanaartorniaannarlutami nunatta tatiginassusia millisarneqassanngilaq.

Kangerlussuup matuneqarnissaanut nunarput akissaqanngilaq Ukiut arlalinngortut qilanaarisatta ilagisimagaluarpaat immap naqqatigut Tele –p aqqusiinissaa, ajoraluartumilli 2016-imi piviusuinngortussaajunnaarpoq. Kommuunit avannarliusugut marluulluta piumasareqqissavarput suliaq taanna Tele-p minnerunngitsumillu Naalakkersuisut tamaviaarunnerussagaat.

Piaarnerpaamik sananeqanngippat qarasaasiaqarnikkut attaveqarnitsinni kinguussaassaagut. Tamannalu ineriartornitsinnut kinguarsaataassaaq akuerineqarsinnaanngilluinnartoq.

Suliassat uumatut ittut allanut naleqqiullugit akissaqarfigisariaqarpagut.

Kommunalbestyrelsimi aningaasaliissuteqarpugut Kangerlussuup Sisimiullu akornanni ATV-t ( sisamanik assakaasullit ) atorlugit aqqutaasinnaasumik pilersitsinissamut. Taanna ukiut marlussuit qaangiuppata inuussutissarsiutinik nutaanik malitseqassasoq qularutiginngilarput. Ukiualuillu ingerlanerini aqqusinivinngornissaa takorloortariaqarparput. Aammattaaq Maniitsumi Tasiusamiit Apussuarnut ATV-nut aqqusinermik pilersitsisoqarsinnaanera anguniakkatsinnut ilaavoq. Sisorarlutik takornariartartut annertuumik periarfissaat amerleriassapput.

Aningaasaliissutit annikitsunnguit aningaasaqarnerpullu aallaavigalugu inornanngitsut Naalakkersuisunit eqqumaffigineqarnerusariaqarput.

Avatangiisigut eqqarsaatigalugit Maniitsumi eqqaavissuaq annertuumik salinneqarpoq. Sisimiunilu ikuallaaviup pitsaanerusumik pinngortitamullu ajoqutaannginnerusumik atorneqarnissaanut suliniutit aallartinneqarlutik.

Suliallu taamaattut aamma nunaqarfitsinni ingerlanneqalerput.

Atammimmi kuuffissuaq ilaatigut atuarfimmut napparsimmaveeqqamullu ingerlasoq naammassineqarpoq, Kangaamiunilu kuuffissuaq nutaanngilisimasoq taarserneqarluni.

Qujanartumik aalisartortagut ataatsimut isigalugu 2015-imi aalisarluarput, naak ilaatigut tunitsiveqarnikkut atugassarititat amigaateqartaraluartut.

Naatsorsuutigaarput tunitsiveqarnikkut atugassarititat ukiumi nutaami pitsaanerulissasut, tassami ilaatigut Maniitsumi Sisimiunilu suliffissuarnik pilersitsisoqalermat.

Aammattaaq nuannaarutigaara aalisartut ilaasa aalisakkat soorlu panertillugit suliniuteqarnerat aallartimmat.

Qeqqata Kommunianiit suleqataarusuppugut pisuussutitta uumasusillit nunatsinni suliarineqaqqaarlutik aatsaat avammut nassiunneqartarnissaannut.

Naleqartitsinerulerutta aatsaat suliassanut takorluukkatsinnut akissaqanerulissaagut.

Naalakkersuisut ilungersorluta kajumissaassavagut kommuunini ataasiakkaani oqariartuutigisartakkagut tusaaniartaqqullugut. Isumaqarpugummi nunatsinni iluarsisassarpassuit aatsaat suleqatigiilluta iluarsisinnaagigut.

Taamatut oqareerlunga 2016-imut Inatsisartut Qeqqata Kommuunianut aningaasaliissutaat oqaatigisariaqarpara annertuumik pakatsissutigalugit.

Kajumissaarutigeqqissavara Inatsisartut inuttussuseq aallaavigalugu sanaartornermut aningaasaliissutit agguaattassagaat.

Minnerunngitsumillu sanaartornermut aningaasaliissutit aqunneqarnissaat piaarnerpaamik kommuuninut nooqqullugit.

Ukiumi qaangiuttumi nunaqqatigut sutigut tamatigut takutitsilluarsimasut tamaasa immikkut taagunngikkaluarlugit qutsavigerusuppakka. Suleqataanissigut Qeqqata Kommunia pitsaasumik takutittarparsi.

Qanortoq ukiumi nutaami nukissaqarluarisi taamaalioqqinnissassinnut.

Qeqqata Kommunia sinnerlugu innuttaasut tamaasa ukiumut qaangiuttumut qutsavigaakka ukiumilu nutaami tamassi peqqinnissassinnik kissaappassi.