Enos Lyberth pillugu eqqaaniut

Enos Lyberth akornatsinniikkunnaarpoq.
18. maj 2016

  

Enos Lyberth Maniitsumi 25. maj 1931-mi inunngorpoq, angajoqqaaralugit Ôlínguak’ aamma  Elisabeth Lyberth. Kinguaariit Lyberthikkut Maniitsormiut pikkorissut suliumatuullu kinguaavisa ilagaat.

Nuummi 1950-imi telep atuarfiani ilinniarnerminik naammassivoq, kingusinnerusukkullu Danmarkimi nalunaarasuartaaserisutut ilinniaqqilluni – kalaallit marluusut ilagalugit.

Enos Lyberth peruttulerami nunatta sineriaani nuttartuarsimavoq, ataatsimut katillugit 18-eriarluni nuuttarsimalluni. Taamaattumik nunatta kimmut sineriaani ikinnguterpassuaqarlunilu ilisarisimasarpassuaqarsimavoq.

Enos Lyberth Qaqortup kommunalbestyrelsianut 1983-imiit 1993-imut ilaasortaasimavoq. Tamannali sioqqutingaatsiarlugu politikkikkut sulinermut suleqataanermullu eqiingasu-toqaavoq, taamaammat tupinnanngitsumik namminersornerulernissaq eqqartorneqartalermalli 1979-imi eqqunneqarnissaanik tapersersuisunut ilaasimavoq, nunagisani asasani pillugu kaammattueqataalluartunut ilaasimalluni.

Enos 1993-imit 1999-imut Alluitsumi eqqissisarfimmi “Allu”-mi forstanderitut sulivoq. Suliffik taanna inuit ataasiakkaat, ilaqutariit aappariilluunniit, inuttut atukkamikkut eqqissinartumik avatangiiseqarlutik inuunermi ingerlaqqinnissaminnut siunnersorneqarnis-saannik siunertaqarpoq.

Inoqatinik ikiuinissaq tassa Enos Lyberthip anersaaralugulu ilisarnaatigaa. Ukiuni nutaanerusuni aamma ilisimavarput utoqqaat atugaat pillugit uteriitsumik sorsuute-qartarneratigut. Maniitsumut inunngorfimminut 2002-mi uternissami tungaanut Enos ilisimaneqalereerpoq inuppalaassuseq atorlugu peqatigiiffilerinikkut kattuffilerinikkullu siuttutut. Akuuffigisimasaasa ilagaat Hvide Korsit.

Immikkut taasariaqarpoq 1984-imi Qaqortumi utoqqaat peqatigiiffiannik aallarnisaaqataasimanera Kujataani utoqqaat annertuumik iluaqutigiligassaannik, taamatuttaaq 1991-imi Kattuffik Utoqqaat Nipaannik aallarneeqataasimanera. Amerlaqaat Enosip sulissuteqarneragut iluatsittut, ingerlalluartut minnerunngitsumillu eqeersarneqartut utoqqaat ataqqinartumik pineqarnissannik. Puigunngisaannassavagut maani Sisimiuni Knud Rasmussenip Højskoliani utoqqaat ataatsimeersuartarneri, minnerunngitsumillu utoqqat højskolertarneri. Ilumut Enosimut qujassutissaqaqaagut.

1993-imi soraarninngornermi kingorna Enos Lyberth aatsaat nukissaqarlualerpoq nunaqqatimi akornanni nunalu tamakkerlugu suliniarnissaminut, imminut eqqarsaatiginani kisiannili inoqatini pillugit. Anersaaraa manna: “Partiimi sumiikkaluaruttaluunniit isumaqalinngi-saannarta ima: Tassa uagut isumarput “kisimi” atorsinnaavoq allat isumaat sussa…"

Taamaasilluni nunatsinni politikkikkut qinigaaffiit akimanersaanni Inatsisartuni Enos Lyberth ilaasortaavoq 2002-mit 2005-imut. Ataatsimiititaliat arlallit ilaasortaaffigisami saniatigut Inatsisartut ilaqutariinnermut peqqissutsimullu ataatsimiititaliaat siulittaasuuffigivaa. Ilaqutariit, imarsiortut, utoqqalinersiuteqartut utoqqaallu inuuniarnikkut atugaat uummateqarfigalugit sullissinermi pitsanngorsaataasinnaasunik ataasiarani siunnersuu-teqartarpoq.

Nunatta oqaluttuarisaanerani Enos Lyberthip eqqaamaneqaatissaanut ilaavortaaq 1993-imiit 2002-p tungaanut Utoqqaat Kattuffiannut siulittaasuunerminut atatillugu Inuit Issittormiut Kattuffianni ICC-imi 1995-imiit 2002-p tungaanut Utoqqarnut præsidentiusimanera, naggueqatitta akornanni aamma unnersiutigineqartartumik.

Enos Lyberth Ataqqinartorsuup Dronning Margrethe Aappaata tunniussaanik 2004-mi nersornaaserneqarpoq. Inatsisartut sølviusumik nersornaasiuttagaat 1990-imi Enos Lyberthimut tunniunneqarpoq. Ukiorpassuarni suliniuteqartarsimanera pillugu Qeqqata Kommuniata Enos Lyberth 2011-mi nersornaaserpaa.

Enos Lyberth arlaleriarluni ataqqinaammik ilaasortanngortinneqartarsimavoq, tassa Qaqortumi utoqqaat peqatigiiffiannit, Maniitsumi Siumup immikkoortortaqarfianit, kiisalu nuna tamakkerlugu Siumumit.

Enos Lyberth kinguaarpassuaqarluni toquvoq. Nulia siulleq Marie Lyberth 1960-imi toquvoq. Kingorna nuliaqqiutigaa Amalie Lyberth 2013-imi toqusoq. Enos Lyberthip qimatarivai nuliani Rosine Lyberth 1998-imi katitani, qitornani amerlaqisut, kiisalu ernguttani erngutaqqiutinilu ikinngeqisut. Qimatai ungaginnittaalu amerlaqisut tamaasa misiginneqatigaagut.

Enos Lyberth anerningerpoq majip 16-iani, Maniitsullu iliveqarfiani ilisaalluni.

Enos Lyberthip eqqaaneqarnera ataqqinartuuli.

Hermann Berthelsen, borgmesteri