Qeqqata Kommuniani ilaqutariinnut klassit aallartilluarput

Qeqqata Kommuniani ilaqutariinnut klassit aallartinnerminniit aallartilluarput. Kommuni ukioq kingulleq novembarip qaammataani ilaqutariinnut klassinik aallartisaavoq, aammalu suliniutip sunniutaasumik sunniutaasut atuarfiit malugilereerpaat. Ilaqutariinnut klassit ingerlanneqareersunit mislittakkat takutippaat, atuartut nalinginnaasumik klassiminni annertunerusumik pitsaasumik ingerlalersimasut.
6. april 2017

 

Ilaqutariinnut klassinik siunertaasoq tassaavoq, angajoqqaat, meeqqat meeqqallu ilinnartitsisua, meeqqap pitsaanerusumik atuartalernissaanut atuarfimmilu nuannaanerulernissaanut assigiinngitsutigut suleqatigiinnissaat.  Ilaqutariinnut klassini meeqqamut pulanerulernissaq sulissutigineqartarpoq, taamaalilluni meeqqap imminut tatiginera nukittorsarneqarluni. Ilaqutariinnut klassip periarfissittussaavaa, meeqqap atuarfimmi atuagarsornikkut inooqataanikkullu ingerlanerata pitsaanerulernissaanik angajoqqaat meeqqallu ilinniartitsisua suleqatigiissasut.

Sisimiuni ilaqutariinnut klassimi klasselære Astrid Jensen oqaluttuarpoq: "Ukiap ingerlanerani ilaqutariinnut klassi naammassisarput pillugu malitseqartitsilluta ataatsimeeqatigeeqqammerpugut, aammalu ilinniartitsisut allannguutaasut suli malugisinnaavaat, atuartut eqqissisimanerulersimapput aallussinerulerlutillu".

Maniitsumi ilaqutariinnut klassit aamma ukioq kingulleq novembarimiilli ingerlanikuupput. Atuarfiup pisortaa Elna Heilmann oqaluttuarpoq: "Ukioq kingulleq ilaqutariinnut klassi siulleq Maniitsumi aallartipparput, tassani ilaqutariit pingasut peqataallutik. Taanna tamatsinnut assut ilinniutaasimavoq. Aallartittussat tullii ilaqutariinnik sisamanik peqataasoqarluni aallartinneqassaaq. Ilaqutariinnut klassi ingerlannikuusarput pitsaasuunikuvoq assullu ingerlalluarluni, tassani unammillernarsinnaasut ataatsimoorluta kivitseqatigiiffigisarlugit".

Periutsimi tunngaviusumik eqqarsaataasoq tassaavoq, ilaqutariit ilaquttanik ikiuuttarnissaat, tamaalilluni angajoqqaat meeqqallu peqatigiillutik angajoqqaanik allanik taakkulu meeraannik ilaqutariinnut klassimeeqatigiittarnissaat, tassanilu isumassarsiaminnik misilittakkaminillu avitseqatigiittarnissaat. Sapaatip akunneranut marloriarlutik akunnerni sisamat missaaniittuni meeqqatik peqatigalugit atuarfimmi sammisanik angajoqqaat sammisaqartarlutik, aammalu ingerlaavartumik anguniagassanik tigussaasunik aalajangersaallutik. Anguniakkat ilagisinnaavaat, klassimi eqqissisimasumik issianissap pitsaanerulernissaa. Anguniagaq taanna sungiusarnikkut piviusunngortinneqarsinnaassaaq, tassani angajoqqaat meeqqatik tapersersorlugit ikiorlugillu, unnukkut nerinermi periutsinik, pisiniarfissuarmi akiliinissamut utaqqinermik, pinnguaatinik pinnguarnissamut utaqqinermik sungiusarnikkut, aammalu meeqqat imminnut qalleraallutik oqaluttannginnissaannik sungiusarnikkut.

”Ilaqutariinnut klassit aallartisarneqarneranni pingaaruteqarsimavoq, angajoqqaajusut suliffeqarfiisa suliniut tapersersorsimammassuk aammalu inooqataanikkut akisussaaffimmik pimoorussilluni tigusinikkut, tamannalu amerlanerit periuserisimavaat. Atuarfinnut suliffeqarfiit ikittuinnaat suleqatiginissaat unammillernartuusimavoq aammalu tapersersorneqarneq tamakkiisuusimanani" Qeqqata Kommuniani Ilinniartitaanermut pisortaasut Annga Lynge aamma Anna Heilmann oqaluttuarput. Suliffiup nalaani ilaqutariinnut klassini peqataanissamut tunngatillugu eqaatsumik takutitsinikkut, angajoqqaajusut akuutinneqartut suliffeqarfiisa tapersersuinerisa takuktippaat.

Sisimiuni peqataasut 15-it ilaqutariinnut klassimi pikkorissarnerit immikkoortuata aappaa naammasseqqammerpaat. Pikkorissarnermi peqataapput ilinniartitsisut, siunnersuisuujutigalutik ilinniartitsisut, atuarfimmi oqaloqatiginnittartut aammalu Qeqqata Kommuniani atuarfinnit anginernit pingasuni atuarfinni pisortaasut kiisalu Qeqqata Misi-mit tarnit pissusaannik ilisimasalik.  Astrid Jensen oqaluttuarpoq: "pikkorissarnerup sakkussanik pitsaasunik amerlasuunik tunivaatigut, soorlu assersuutigalugu atuartup unammillernartitai malillugit angajoqqaat peqatigalugit anguniagassaliorpugut, tamannalu atorsinnaasoq paasinarsivoq".

Pikkorissarneq siulleq 2016-imi oktobarip qaammataani ulluni tallimani ingerlanneqarpoq. Pikkorissarnerullu siulliup ingerlanneqareernerata kingorna atuarfinni pingasuusuni ilaqutariinnut klassit pilersinneqarput, 2016-imi ukiaaneraniilli ingerlanikuullutik. Ilaqutariinnut klassimi ataatsimi atuartut angajoqqaavi aamma atuartut pingasut sisamat peqataakkajupput, aammalu ukiaq atuarfiit tamakkerlugit ilaqutariinnut klassinik marlunnik pilersitsipput.

Pikkorissarnerup aappaa 2017-imi marsip qaammataani ulluni tallimani ingerlanneqarpoq. Pikkorissarnerup aappaani pikkorissaqataasut atuarfinni pingasuusuni ilaqutariinnut klassini aallartinneqareersuni misilittakaminnik ingerlatitseqqipput.

Periuseq aallaqqaammut London-imi Marlborough Family Institut-imi pilersinneqarpoq, aammalu iluatsilluartumik ilaatigut Danmarkimi aamma Kalaallit Nunaanni sumiiffinni allani siammarnikuulluni. Pikkorissartut Nuummit atuartitsisumit Rita Thomsen-imit, familieterapeut-imit aammalu faglig lederiusumit Karen Lindegaard-imit kiisalu Danmark-imi atuartitsisumit perorsaanikkullu aqutsisuusumit Helge Andreassen-imit ilinniartinneqarput.