Atammimmi suliniutit annertusineqartut

Atammimmi meeqqat inuusuttullu amerlanersaat 2000-imi kinguaassiutitigut atornerlugaasimasut immikkut sammineqaqqilernerisa kingorna, ataatsimiittarnerit ataasiakkaanillu oqaloqateqartarnerit annertusineqarnerisigut, Qeqqata Kommuniata Namminersorlutik Oqartussat suleqatigalugit Atammimmi suliniutit annertusivaat. Nunaqarfimmi innuttaasut suli kingunerluuteqarlutik, ajoquserneqarsimallutillu inuupput, kommunilu pinaveersaataasunik katsorsaataasinnaasunillu anguniagalimmik suliniuteqarluni.
21. august 2017

Namminersorlutik Oqartussat juunip qaammataani tarnip pissusiinik ilisimasallit marluk Atammiliartippai, Atammimmiinnerminnilu inuit ataasiakkaarlutik oqaloqatigalugillu, inersimasut meeraanerminni kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimallutik kingunerluuteqartut qanoq amerlatigisut misissuiffigalugit. Marloriarlutik ammasumik innuttaasunik ataatsimiisitsipput, innuttaasunullu siunnersuillutik.

Maniitsumi Ilaqutariinnermut pisortaq aamma meeqqanut inuusuttunullu sullissisoq piffissami tassani aamma Atammimmiipput, Atammimmilu pisimasunik avitseqatigiinnermi peqataallutik, kingusinnerusukkullu katsorsaanissaq piareersarlugu.

Qeqqata Kommuniani Maniitsumi Ilaqutariinnermut Immikkoortortaq aasap ingerlanerani arlaleriarluni Atammiliarpoq, inunnillu eqqugaasimasunik ataavartumik oqaloqatiginnittarnerit kinguneqarluarsimallutik. Innuttaasunik immikkut oqaloqatiginnillunilu siunnersuilluni annertuumik suliniuteqarneq, pingaartumillu immikkut ittumik tikeraartarsimaneq annertuumik kinguneqarluarsimavoq, soorluttaaq tatiginninnermik ammasumillu oqaluttuarsinnaalernermik kinguneqartitseqataasoq. Ammasumik oqaluttuarsinnaalernerup kingunerisaanik, kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasut ilimagisamit amerlanerusut paasineqarsimapput, ilimagineqarsimasumiillu suliaq annertunerujussuulluni. Taamaattumik suliap ingerlateqqinneqarnissaanut kommuni suleriaasissiorpoq.

Tamatuma saniatigut tarnip pissusiinik ilisimasallit 2017-imi septembarip novembarillu qaammataanni Atammimmiissapput, innuttaasullu piumasut peqataaffigisinnaasaannik pikkorissartitsiniarlutik. Innuttaasut kisimiillutik tarnip pissusiinik ilisimasalimmik oqaloqateqarnissaminnut aamma periarfissaqassapput.

Kommuni siunissami suliniuteqarnissamini, killissat pillugit meeqqanut paasisitsiniaasarlunilu angajoqqaanik pikkorissaasassaaq. Meeqqat atuarfiat akuutinneqassaaq, nunaqarfimmilu ikiuigasuartartussanik pilersitsisoqassalluni.

Qeqqata Kommuniata Atammimmut angalatitsisarnini aamma ingerlatiinnassavaa. Tamatuma saniatigut ilaqutariinnut katsorsaavissamik pilersitsinissamut, Namminersorlutik Oqartussat ikiorsiinissaannik kommunip qinnuvigivai.

Qeqqata Kommuniani Ilaqutariinnermut Isumaginninnermullu Ataatsimiititaliap siulittaasuata Hans Frederik Olsen-ip oqaatigaa: ”Suliaq ilungersunarlunilu artornarpoq, ajornaatsunillu aaqqiissutissaqarani. Taamaattumik eqqugaasut ikiorneqarfissaasigut ikiorserniarlugit tamat isiginnissuteqartumik sulivugut. Nunaqarfimmi innuttaasut eqqugaasimasut, ilaqutariit, meeqqat inuusuttullu immikkut isigalugit suliniuteqarnissatsinnut pilersaarusioreerpugut.” Neriulluarpunga, allaffeqarfik suliniuteqarluarpoq.”

Ilaqutariinnermut Isumaginninnermullu Ataatsimiititaliap Atammimmi pisoq qanimut malinnaavigaa, pisariaqartuartillugulu kommuni Namminersorlutik Oqartussallu suleqatigiissapput, nukissatigullu pisariaqartinneqartut tunniunniartuassallugit.