Atuilluartuuneq pillugu ilinniartitsisut allatulaaq pikkorissartut

Pinngortitaq pillugu fagini atuartitsineq pikkunaatsuussasoq kina oqarami? Sapaatip akunnera kingulleq Sisimiunit, Norge-mit, Island- imit Danmark-imiillu ilinniartitsisut pinngortitaq pillugu fagimi allatulaaq pikkorissarput, taanna ilaatigut Sermersualiarnermik, kalaallit marraannik ilusilersuinermik kiisalu pinngortitami tigussaasunik msileraanernik uuttortaanernillu imaqarpoq.
15. september 2017

Pikkorissartarnerit nalinginnaasumik issiaannarluni pikkorissaasoq tusarnaarlugu ingerlanneqartarpoq, atuartitsinerli init atuartitsiviusut avataannut inissikkaanni aammalu atuartitsinermut atuartut peqataatinneqarpata, Sisimiunit, Norge-mit, Island-imit Danmark- imiillu ilinniartitsisut arlallit qanoq sunniuteqarsinnaatigisoq sapaatip akunnera kingulleq misigivaat.

”Atuartut pinngortitamut ilagigaanni, atuagarsornerup aammalu tigussaasut akornanni ataqatigiinnermik pilersitsisoqartarpoq, aammalu atuartut pisut imminnut ataqatigiinneranut paasinninnerulertarput", Sisimiuni Minngortuunnguup Atuarfiani ilinniartitsisoq Karl Berthelsen oqarpoq.

Maani Kalaallit Nunaanni pinngortitamik kusarlunniartumik peqarpugut, pinngortitamilu tassani, atuartunut avatangiisiusumut, pinngortitaq pillugu fagit aallaaveqarunik tulluartuuvoq, avatangiisit qanittut atuartunut paasinninnerulernermik pilersitseqataasarmata.

Pikkorissarnermi sammisaq qitiusoq tassaasimavoq, atuartut atuartitsinermi tusarnaaginnaratik qanoq akuutinneqarnerulersinnaasut. Siunertamut tassunga periuseq IBSE, tuluttut Inquiry Based Science Education-imik taaneqartartoq atorneqarluni ilisaritinneqarpoq. Periuseq taanna pinngortitaq pillugu fagini atuartitsinermi tigussaasumik ersinnerusumillu atuartsitseriaaseqalernissamut ilaavoq.

Allattaavissuaq atorlugu atuartitsineq ileqqorineqartup ilinniartitsisunit atorunnaarsissinnaanissaa, atuartullu nammineernerulernissaat unammillernartortarissavaa. Pikkorissarnermili ilinniartitsisut peqataasut naapertorlugit, tamanna ajornartorsiutaassanngilaq. Atuartut alapernaassusaat eqiiallatsikkaanni, namminnerlu misissuinermikkut atuagarsornerup artornartuusup paasineqalernera takullugu, taava nammineq ilinniartitsisutut tupaallannartarpoq.

Pikkorissarneq Nordisk Ministerråd aamma Qeqqata Kommunianit aningaasaliissutaasut iluaqutigalugit piviusunngortinneqarpoq. Aammalu taamatut aningaasaleeriaatsip kingunerivaa pikkorissaariaatsimik taamaattumik pilersitsisoqarsinnaasoq, nalinginnaasumiit allaanerujussuarmik, tamannalu ilinniartitsisunit pikkorissarnermi peqataasunit pitsaasorujussuartut isigineqarpoq. Allannguineq taanna siunissami pikkorissarnerni atorluarneqarsinnaakutsoorpoq, soorlu meeqqat atuarfianni ilinniartitsisut ilaat oqariartuuteqartoq "Pikkorissaanerit tamarmik taamaattuusussaagaluarput".

Qeqqata Kommuniata atuilluartuunissaq pillugu innuttaasunut paasissutissiisarnissamik suliaqarneranut, pikkorissarneq suliniutip ilagivaa. Alloriarneq tullinnguuttoq tassaassaaq, innuttaasut takornarissallu ilisimasanik atorneqarsinnaasunik pissarsiffigisinnaasaannik, Sisimiuni eqqaanilu paasissutissiivinnik pilersitsinissaq. Taakku saniatigut kissaatigivarput, nittartagarput atorlugu nunap asseqalernissaa, nunap assinga toorneratigut, atuilluartuunissamut tunngatillugu sooq sumiiffik taannarpiaq pissanganartuunersoq paasisaqarfigissallugu.

Atuilluarnermut aamma pinngortitaq pillugu fagit iluanni ilinniartitsisut ukiuni amerlasuuni misilittagaat aallaavigalugit, atuartitsinermi atortussanik nutaanik pissanganartunillu suliaqarsinnaaneq pillugu, suleqatigeeratarsinnaaneq siunertaralugu, pikkorissarnermi aamma ilinniartitaanermut aqutsisoqarfik peqataavoq.

Pikkorissarneq professorimit soraarnermit Arne Villumsen aamma Birgit Sandermann Justesen-imit ingerlanneqarpoq. Atuartitsineq atuagarsornerup aamma tigussaasunik misileraanerit kiisalu sammisami tunngavigineqartumut angalanerup akornanni sunniutaasinnaasunik avitseqatigiinneruvoq.