Qeqqata Kommuniani meeqqat inuunerisut

Qeqqata Kommuniani siunissami meeqqat pillugit takorluukkat suliarineqalersut. Tamanna MIO suleqatigalugu pissaaq.
1. marts 2018
Siunissami meeqqat atugarisaarnerunissaannut Qeqqata Kommuniani meeqqat atugaat pillugit takorluukkat ineriartortinniarlugit februaarip 21-ani ullormi immikkut sammisaqarfiusumi Qeqqata Kommuniani politikerit sulisullu, Mio-mit aallartitat, Peqatigiiffik Kalaallit Meerartai, Innarluutillit illersuisuat, Nakuusaaqqat allallu meeqqanut tunngasunut suliniuteqartut ataatsimut naapeqatigiipput. Ullormi immikkut sammisaqarfiusumi "Qeqqata Kommuniani meeqqat inuunerissut" qulequtaralugu ataatsimoornermi katillugit 65-it peqataapput.
Immikkut sammisaqarfiusumi Mio-p angalanerani nalunaarusiaq saqqummiunneqartoq aallaavigalugu, siorna ukiaagaa akimortumik suleqatigiissitat arfiniliusut suliarisimasaasaasa inerneri aallunneqarput.
-Nalunaarusiaq ilungersunartutut tiguarput, taamaattumillu sukkasuumik suliniutit aallartinneqarnissaaat aaliangiussimallutigu, Borgmesteri Malik Berthelsen oqarpoq.
- Akimortumik suleqatigiinnissatta qanoq pingaaruteqartiginera matumani takuarput.
Suleqatigiissitanilu ilaasortat suliaminnut tunniusimanerat meerartattalu toqqissisimanersumik nuannernerusumillu inuuneqalernissaannut ilungersoqataanerat takullugu assorujussuaq nuannerpoq, tamannalu pillugu nersualaarumavakka.

Suleqatigiissitat, akimortumik suleqatigiissitaliat, kommunip eqqarsartariaasia kipisillugu kommunini pitsaasumik toqqissisimasumillu meeqqat alliartornissaat qulakkeerniarlugu suliniutigisaminnik saqqummiussitinneqarput. Suleqatigiissitaliat immikkoortunik arfinilinnik sammisaqarput - tamarmik qulequtaqartunik "Qeqqata Kommuniani meeqqat inuunerissut". Sammineqartut tassaapput "Timikkut tarnikkullu qaangiiffigitinneq", Siusissukkut iliuuseqarneq pinaveersaartitsinerlu", "Angajoqqaat akisussaanerat meeqqanillu perorsaaneq", "Meeqqat innarluutillit immikkullu pisariaqartitsisut", "Angajoqqaarsiat, meeqqallu angerlarsimaffiup avataanut inissitat" kiisalu "Sunngiffimmi meeqqanut neqeroorutit ornittakkallu".
Immikkut sammisaqarfiusumi ilaatigut kommunini upalungaarsimanissamut pilersaarutit, atornerluisoqartillugu misissugassat kommunimit naammassineqarnissaat siunnersuutigineqarpoq, taamatullu illoqarfinni nunaqarfinnilu kommunimit sunngiffimmi neqeroorutit pitsanngorsaaffigineqarnissaat siunnersuutigineqarluni.
Ullormi immikkut sammisaqarfiusumi angajoqqaat innarluutilinnik meerartallit, angajoqqaarsiat, inuusuttunilluunniit meeraanermi angerlarsimaffiup avataanut angajoqqaarsianut inisinneqarsimasunit oqallissiamik nassarlutik takkuttut sulisuusut naapippaat, soorluttaaq aamma angajoqqaat familieklassitut taaneqartartumiit siornaakkunnili kommunimit suliniutigineqalersumit inernerit kusanartut pillugit tusagassaqartoq.
- Meeqqanut tunngasuni iliuuseqarlutik sorsuuteqaqataasunik naapitsineq peqataasunut tamanut annertuumik misigisaqartitsivoq. Annernarsinnaasunik assigiinngitsunik tikitaqarput, aammali takutillugu, meeqqanut asanninnermik takutitsisinnaaneq sumorsuaq angusaqarfiusinnaasoq, Ilaqutariinnermut isumaginninnermullu ataatsimiititaliami siulittaasoq Hans Frederik Olsen oqarpoq.
Ullormi immikkut sammisaqarfiusumi inernerit akimortumik suleriaqqinnissamut ilaalissapput, piviusumillu suliniutinik pilersitsinerussalluni. Immikkut sammisaqarfiusumut atatillugu meeqqanut ambassadøritut borgmester Malik Berthelsen Meeqqat illersuisuannit Aviâja Egede Lynge-mit toqqarneqarpoq.