Christina Natalie Kompf, Qeqqata Kommunia og Mette Frost, WWF Verdensnaturfonden
Avatangiisinut aningaasaateqarfimmit taperneqarluni, Qeqqata Kommunia Sisimiut eqqaani sineriak sinerlugu aamma UNESCO-qarfimmi eqqakkanik saliinissaq pillugu suliniummik aallartitsinikuuvoq. Qeqqata Kommuniani sulisut annerusumik sineriak sinerlugu. eqqakkanik saliinikuupput Amerlumi ilaatigut Assaquttami, Utorqarni, Amerlup imartaata naqqani Sarfannguillu eqqaani. Eqqakkat annertuut aamma mittarfiup eqqaani qeqertani sissanilu aamma Sisimiut eqqqaani kangerliumanertani katersorneqarnikuupput.
Ullut qulit ingerlaneranni kommunip eqqakkat 4.320 kiilut aalisakkanullu karsit 162-it katersorsimavai. Eqqakkat katersorneqartut amerlanersaat aalisarnermut atortukunik, assersuutigalugu qassutikunik, allunaasakunik aalisakkanullu karsikunik ilaqarput, aammali plastikkikunik soorlu assersuutigalugu puukunik, aaqqatikunik, timmiarsiutinut patronikuinik puussiakunillu ilaqarput. Ilanngullugit peerneqarput gummibådit qaarsimasut sisamat.
Eqqakkat katersorneqarsimasut nalilersorlugit ingerlanneqarnissaanut Sageningen University & Research-imeesut ilisimatusartut WWF Verdennaturfonden peqatigalugu Sisimiut tikeraarpaat. Anguniagaq tassaavoq plastikkit eqqakkat imaani siaruartinnginnissaat. Eqqakkat suminngaanniit aallaaveqarsimanersut takuneqarsinnaajuaannarpoq, misissorluaraannilu aallaaviannut uteqqittoqarsinnaasarpoq. Aallaavia paasereeraanni aatsaat immamut eqqaasoqannginnissaa suliniutigineqarsinnaavoq. Sisimiut eqqaani eqqakkat nassaarineqartut ersersippaat, aalisarnermik inuussutissarsiuteqarneq aallaaviusoq, kisianni avataasiortunit imaluunniit sinerissamut qanittumi aalisartunit eqqakkat pilersimanersut paasissallugu attuumassuteqarpoq. Aamma angallatit sorliit ilaasimanersut pillugit oqartoqarsinnaappat, toqqannartumik ornillugit pisullu pilugit oqaluunnissaat ajornannginnerussaaq.
Arctic Marine Litter Projekt-mi aqutsisoq Wouter Jan Strietman Issittumi Siunnersuisooqatigiinni imaani pinngortitamik illersuinermut suleqatigiissitami ilaasortaavoq. Svalbard-imit aamma Jan Meyen-imit Islandimiillu eqqakkanik misissuinermik suliaqareernikuuvoq aammalu maannakkut maani eqqakkat takunissaanut Sisimiunut tikeraarnissaminut qilanaarpoq. Svaldbard-imi aamma Kalaallit Nunaata kitaani nassaatta akornanni arlalitsigut assigiittoqarnissaa ilimanaateqarpoq.
Tikeraarnermi WWF Verdensnaturfonden aamma Wageningen University & Research tamanut ammasumik aaqqissuussissapput, tassani ilisimatusarnermi inerneriugallartut saqqummiutissallutigit. Kikkut tamarmik tikilluaqqusaapput. Piffissaq sumiinnissaalu illoqarfimmi nivinngaanikkut inuillu attaveqaataatigut saqqummiunneqassaaq.
Qeqqata Kommuniata kaammattuutigaa, tamatta imartatsinni sineriattalu avatangiisii paarilluassagigut, uumasunut, sumiiffimmi atuisunut takornarissanullu iluaqutaasussanngorlugu - aammalu imaq eqqaavittut atorneqassanngitsoq.
